Psalms 122

Bana: “RAB’bin evine gidelim” dendikçe Sevinirim.

Davidin veisu korkeimmassa Kuorissa. Minä iloitsen niistä, jotka minulle sanovat: että me menemme Herran huoneeseen,

Ayaklarımız senin kapılarında, Ey Yeruşalim!

Ja että meidän jalkamme pitää seisoman sinun porteissas, Jerusalem.

Bitişik nizamda kurulmuş bir kenttir Yeruşalim!

Jerusalem on rakennettu kaupungiksi, johon on tuleminen kokoon,

Oymaklar çıkar oraya, RAB’bin oymakları, İsrail’e verilen öğüt uyarınca, RAB’bin adına şükretmek için.

Että sukukunnat astuisivat sinne ylös, Herran sukukunnat, Israelille todistukseksi, kiittämään Herran nimeä.

Çünkü orada yargı tahtları, Davut soyunun tahtları kurulmuştur.

Sillä siellä ovat istuimet rakennetut tuomittaa, Davidin huoneen istuimet.

Esenlik dileyin Yeruşalim’e: “Huzur bulsun seni sevenler!

Toivottakaat Jerusalemille rauhaa: he menestyköön, jotka sinua rakastavat!

Surlarına esenlik, Saraylarına huzur egemen olsun!”

Rauha olkoon sinun muureis sisällä, ja onni sinun huoneissas!

Kardeşlerim, dostlarım için, “Esenlik olsun sana!” derim.

Minun veljieni ja ystäväini tähden minä toivotan nyt sinulle rauhaa!

Tanrımız RAB’bin evi için İyilik dilerim sana.

Herran meidän Jumalamme huoneen tähden etsin minä sinun parastas.