Isaiah 41

 Tigen, I havsländer, och lyssnen till mig,  och må folken hämta ny kraft;  må de så komma fram och tala,  ja, låt oss med varandra träda inför rätta.

Luodot olkaan ääneti minun edessäni, ja kansa vahvistukoon; astukaan edes ja puhukaan: käykäämme oikeudelle toinen toisemme kanssa.

 Vem har i öster låtit denne uppstå,  som mötes av seger, var han går fram?  Vem giver folkslag i hans våld  och gör honom till härskare över konungar?  Vem gör deras svärd till stoft  och deras bågar till strå som föres bort av vinden?

Kuka on herättänyt vanhurskaan idästä? kuka hänen kutsui käymään? kuka antoi pakanat ja kuninkaat hänen eteensä, että hän tuli voimalliseksi heidän päällensä, ja antoi heidän hänen miekallensa niinkuin tomun, ja hänen joutsellensa niinkuin akanat, jotka hajoitetaan?

 Han förjagar dem, där han går lyckosam fram,  vanliga vägar trampar icke hans fot.

Ja hän ajoi heitä takaa, ja pääsi rauhassa sitä tietä, jota ei hänen jalkansa ennen käyneet.

 Vem har verkat och utfört detta?  Det har han som från begynnelsen  kallade människors släkten fram:  jag, HERREN, som är den förste  och som intill det sista är densamme.

Kuka tekee ja toimittaa sen, ja kutsuu sukukunnat alusta? Minä Herra olen ensimäinen, niin myös viimeinen, itse minä.

 Havsländerna se det och frukta,  och jordens ändar förskräckas.  Man närmar sig till varandra och kommer tillhopa.

Kuin luodot näkivät sen, pelkäsivät he, ja maan ääret peljästyivät; he lähestyivät ja astuivat edes,

 Den ene vill hjälpa den andre;  han säger till den andre: »Fatta mod!»

Auttivat toinen toistansa, ja sanoivat lähimmäisellensä: ole hyvässä turvassa.

 Träsnidaren sätter mod i guldsmeden,  bleckslagaren i den som hamrar på städ.  Han säger om lödningen: »Den är god»  och fäster bilden med spikar, så att den ej faller omkull.

Puuseppä rohkaisi hopiaseppää, joka tasoitti vasaralla alasimen päällä, ja sanoi: kyllä se pysyy, ja he vahvistivat sen nauloilla, ettei se sinne tänne huljuisi.

 Men du Israel, min tjänare,  du Jakob, som jag har utvalt,  du ättling av Abraham, min vän,

Mutta sinä Israel, minun palveliani Jakob, jonka minä olen valinnut, sinä Abrahamin minun ystäväni siemen.

 du som jag har hämtat från jordens ändar  och kallat hit från dess yttersta hörn  och till vilken jag har sagt: »Du är min tjänare,  dig har jag utvalt och icke försmått»,

Jonka minä olen ottanut maailman äärestä, ja olen sinun kutsunut hänen voimallisistansa, ja sanoin sinulle: minun palveliani sinä olet; sillä minä valitsin sinun, ja en hylkää sinua;

 frukta icke, ty jag är med dig;  var ej försagd, ty jag är din Gud.  Jag styrker dig, jag hjälper dig ock,  jag uppehåller dig med min rättfärdighets högra hand.

Älä pelkää, sillä minä olen sinun kanssas; älä harhaile; sillä minä olen sinun Jumalas: minä vahvistan sinun, minä autan myös sinua, ja tuen myös sinun vanhurskauteni oikialla kädellä.

 Se, alla som äro dig hätska      skola komma på skam och blygas;  dina motståndare skola bliva till intet      och skola förgås.

Katso, kaikki ne jotka ovat ankarat sinua vastaan, pitää häpiään tuleman ja häpeämän; ja ne miehet, jotka sinun kanssas riitelevät, pitää joutuman niinkuin tyhjäksi ja hukkuman;

 Du skall söka efter dina vedersakare,      men icke finna dem;  ja, de som strida mot dig skola bliva till intet      och få en ände.

Niin että sinun pitää kysymän heitä, ja ei löytämän. Ne miehet, jotka sinun kanssas riitelevät, pitää tuleman niinkuin ei mitään, ja ne miehet, jotka sotivat sinua vastaan, pitää saaman loppunsa.

 Ty jag är HERREN, din Gud, som håller dig      vid din högra hand  och som säger till dig: Frukta icke,      jag hjälper dig.

Sillä minä olen Herra sinun Jumalas, joka tartun sinun oikiaan kätees ja sanon sinulle: älä pelkää, minä autan sinua.

 Så frukta nu icke, du mask Jakob,  du Israels lilla hop.  Jag hjälper dig, säger HERREN;  din förlossare är Israels Helige.

Älä siis pelkää, sinä mato Jakob, te vähä joukko Israel, minä autan sinua, sanoo Herra ja sinun vapahtajas, Israelin Pyhä.

 Se, jag gör dig till en tröskvagn,  ny och med skarpa taggar,  så att du skall söndertröska berg och krossa dem till stoft  och göra höjder lika agnar.

Katso, minä olen sinun tehnyt uudeksi teräväksi rautaiseksi varstaksi, että sinä tapat vuoria, ja muserrat ne, ja teet kukkulat niinkuin akanaksi.

 Du skall kasta dem med kastskovel,  och vinden skall föra dem bort  och stormen förskingra dem;  men du själv skall fröjda dig i HERREN  och berömma dig av Israels Helige.

Sinun pitää hajoittaman heitä, niin että tuuli vie heidät pois, ja tuulispää viskoo heidät sinne ja tänne; mutta sinä iloitset Herrassa, ja kerskaat Israelin Pyhästä.

 De betryckta och fattiga  söka förgäves efter vatten,  deras tunga försmäktar av törst;  men jag, HERREN, skall bönhöra dem,  jag, Israels Gud, skall icke övergiva dem.

Raadolliset ja köyhät etsivät vettä; ja ei ole; heidän kielensä kuivettuu janosta; mutta minä, Herra, tahdon heitä kuulla, minä Israelin Jumala en tahdo heitä hyljätä.

 Jag skall låta strömmar rinna upp på höjderna  och källor i dalarna;  jag skall göra öknen till en vattenrik sjö  och torrt land till källsprång.

Vaan minä avaan virrat korkeilla paikoilla, ja lähteet keskellä ketoja; minä teen korven vesilammikoksi ja kuivan maan luontolähteiksi.

 Och jag skall låta cedrar och akacieträd växa upp i öknen  jämte myrten och olivträd  och skall på hedmarken plantera cypress  tillsammans med alm och buxbom,

Minä annan korvessa sedripuita, sittimipuita, myrttejä, ja öljypuita; minä annan kedolla honkia, böökejä ja buksipuita ynnä,

 för att man skall både se och veta  och akta på och förstå,  att HERRENS hand har gjort detta,  att Israels Helige har skapat det.

Nähtää, tuta ja ymmärtää ja huomattaa, että Herran käsi on nämät tehnyt, ja Israelin Pyhä on nämät luonut.

 Så träden nu fram med eder sak,      säger HERREN;  kommen med edra bevis,      säger Jakobs konung.

Antakaat siis teidän asianne tulla edes, sanoo Herra; antakaat teidän väkevänne tulla edes, sanoo Jakobin kuningas.

 Ja, må man komma med dem  och förkunna för oss, vad som skall ske.  Var äro edra forna utsagor?  Läggen fram dem, för att vi må akta på dem  och se till, huru de hava gått i fullbordan.  Eller låten oss höra, vad som nu skall komma,

Anna heidän astua edes ja ilmoittaa meille tulevaisia asioita, ilmoittakaat ja ennustakaat jotain edellä, ja me tahdomme ottaa sydämellemme vaarin ja ajatella, kuinka tästedes tuleva on, eli antakaat meidän kuulla, mitä tuleman pitää.

 förkunnen, vad framdeles skall hända,  för att vi må se, att I ären gudar.  Ja, gören någonting, vad det nu vara må,  så att vi alla häpna, när vi se det.

Ilmoittakaat, mitä tästedes on tuleva, niin me ymmärrämme teidän olevan jumalat; tehkäät hyvää eli pahaa, niin me puhumme siitä ja katselemme ynnä.

 Men se, I ären ett intet,  och edert verk är alls intet;  den som utväljer eder är en styggelse.

Katso, te olette tyhjästä, ja teidän tekonne on myös tyhjästä; ja joka teitä valitsee, se on kauhistus.

 Jag lät i norr en man uppstå, och han kom,  ja, i öster en som skulle åkalla mitt namn;  och han skulle gå fram över landsherrarna, såsom vore de lerjord,  lik en krukmakare, som trampar lera.

Mutta minä herätän yhden pohjasta, ja hän tulee; idästä hän on heille saarnaava minun nimeeni; ja hän käy voimallisten päällä niinkuin saven, ja sotkuu savea niinkuin savenvalaja.

 Vem förkunnade detta förut, så att vi fingo veta det,  eller i förväg, så att vi kunde säga: »Du hade rätt»?  Ingen fanns, som förkunnade det,  ingen, som lät oss höra det,  ingen, som hörde eder tala därom.

Kuka taitaa jotain ilmoittaa alusta, että me ymmärtäisimme? eli ennustaa edellä, että me sanoa mahtaisimme: sinä olet vanhurskas. Mutta ei tässä ole yhtään ilmoittajaa, ei yhtään joka jotain antaa kuulla, ei yhtään joka teidän sanojanne kuulee.

 Jag är den förste, som säger till Sion: »Se, se där äro de»,  den förste, som bringar Jerusalem detta glädjens budskap.

Minä olen ensimäinen, joka sanon Zionille; katso, siellä on se; ja tahdon antaa Jerusalemille suloisen saarnaajan.

 Jag ser mig om, men här finnes ingen,  ingen bland dessa, som kan giva besked;  ingen som kan giva ett svar på min fråga.

Mutta minä katselen, ei siellä ole ketään, ja katson heidän keskellänsä, mutta ei siellä ole yhtään neuvonantajaa; minä kysyn heiltä, ja heidän pitäis vastaaman minua.

 Se, de äro allasammans fåfänglighet,  deras verk äro ett intet,  deras beläten vind och tomhet.

Katso, se on kaikki vääryys, heidän työnsä on turha; heidän epäjumalansa ovat tuuli ja tyhjyys.