Psalms 130

Veisu korkeimmassa Kuorissa. Syvyydessä minä huudan sinua, Herra.

Canto dei pellegrinaggi. O Eterno, io grido a te da luoghi profondi!

Herra, kuule minun ääneni: vaarinottakaan korvas rukousteni äänestä.

Signore, ascolta il mio grido; siano le tue orecchie attente alla voce delle mie supplicazioni!

Jos sinä, Herra, soimaat syntiä: Herra, kuka siis pysyy?

O Eterno, se tu poni mente alle iniquità, Signore, chi potrà reggere?

Sillä sinun tykönäs on anteeksi antamus, että sinua peljättäisiin.

Ma presso te v’è perdono affinché tu sia temuto.

Minä odotan Herraa: sieluni odottaa, ja minä toivon hänen sanansa päälle.

Io aspetto l’Eterno, l’anima mia l’aspetta, ed io spero nella sua parola.

Sieluni vartioitsee Herraa huomenvartiosta toiseen huomenvartioon asti.

L’anima mia anela al Signore più che le guardie non anelino al mattino, più che le guardie al mattino.

Israel toivokaan Herran päälle; sillä Herralla on armo, ja runsas lunastus hänellä.

O Israele, spera nell’Eterno, poiché presso l’Eterno è benignità e presso di lui è abbondanza di redenzione.

Ja hän lunastaa Israelin kaikista synneistänsä.

Ed egli redimerà Israele da tutte le sue iniquità.