Psalms 129

Veisu korkeimmassa Kuorissa. He ovat usein minua ahdistaneet, hamasta nuoruudestani, sanokaan nyt Israel;

Canto dei pellegrinaggi. Molte volte m’hanno oppresso dalla mia giovinezza! Lo dica pure Israele:

He ovat usein minua ahdistaneet, hamasta nuoruudestani; mutta ei he minua voittaneet.

Molte volte m’hanno oppresso dalla mia giovinezza; eppure, non hanno potuto vincermi.

Kyntäjät ovat minun selkäni päällä kyntäneet, ja vakonsa pitkäksi vetäneet.

Degli aratori hanno arato sul mio dorso, v’hanno tracciato i loro lunghi solchi.

Herra, joka vanhurskas on, on jumalattomain köydet katkonut.

L’Eterno è giusto; egli ha tagliato le funi degli empi.

Tulkoon häpiään ja kääntyköön takaperin kaikki, jotka Zionia vihaavat.

Siano confusi e voltin le spalle tutti quelli che odiano Sion!

Olkoon niinkuin ruoho kattojen päällä, joka kuivettuu ennen kuin se reväistään ylös,

Siano come l’erba dei tetti, che secca prima di crescere!

Joista niittäjä ei kättänsä täytä, eikä lyhteensitoja syliänsä;

Non se n’empie la mano il mietitore, né le braccia chi lega i covoni;

Eikä yksikään ohitsekäypä sano: olkoon Herran siunaus teidän päällänne: me siunaamme teitä Herran nimeen.

e i passanti non dicono: La benedizione dell’Eterno sia sopra voi; noi vi benediciamo nel nome dell’Eterno!