Psalms 114

Kuin Israel Egyptistä läksi, Jakobin huone muukalaisesta kansasta,

Quando Israele uscì dall’Egitto, e la casa di Giacobbe di fra un popolo dal linguaggio strano,

Niin Juuda tuli hänen pyhäksensä: Israel hänen vallaksensa.

Giuda divenne il santuario dell’Eterno; Israele, suo dominio.

Sen meri näki ja pakeni: Jordan palasi takaperin,

Il mare lo vide e fuggì, il Giordano tornò addietro.

Vuoret hyppäsivät niinkuin oinaat, ja kukkulat niinkuin nuoret lampaat.

I monti saltarono come montoni, i colli come agnelli.

Mikä sinun oli meri, ettäs pakenit? ja sinä Jordan, ettäs palasit takaperin?

Che avevi, o mare, che fuggisti? E tu, Giordano, che tornasti addietro?

Te vuoret, että te hyppäsitte niinkuin oinaat? te kukkulat niinkuin nuoret lampaat?

E voi, monti, che saltaste come montoni, e voi, colli, come agnelli?

Herran edessä vapisi maa, Jakobin Jumalan edessä,

Trema, o terra, alla presenza del Signore, alla presenza dell’Iddio di Giacobbe,

Joka kalliot muuttaa vesilammiksi, ja kiven vesilähteeksi.

che mutò la roccia in istagno, il macigno in sorgente d’acqua.