Psalms 124

Davidin veisu korkeimmassa Kuorissa. Ellei Herra olisi meidän kanssamme, niin sanokaan Israel:

Se yon chante David pou yo chante lè y'ap moute lavil Jerizalèm. Si Seyè a pa t' kanpe pou nou, ki jan sa ta ye! Se pou pèp Izrayèl la rekonèt sa.

Ellei Herra olisi meidän kanssamme, koska ihmiset karkaavat meitä vastaan,

Wi, si Seyè a pa t' kanpe pou nou, lè moun yo te leve dèyè nou an,

Niin he nielisivät meidät elävältä, kuin heidän vihansa julmistuu meidän päällemme;

yo ta vale nou tou vivan, lè yo te move sou nou an.

Niin vesi meitä upottais: kosket kävisivät sieluimme ylitse:

Dlo ta kouvri nou, lavalas ta pase sou nou.

Niin ylpiät veden aallot kävisivät sielumme ylitse.

Wi, lavalas ta pote nou ale.

Kiitetty olkoon Herra, joka ei meitä anna raatelukseksi heidän hampaillensa!

Ann fè lwanj Seyè a ki pa kite lènmi nou yo devore nou.

Meidän sielumme pääsi niinkuin lintu lintumiehen paulasta. Paula on särjetty, ja me olemme päästetyt.

Nou chape tankou yon ti zwezo ki chape soti nan pèlen chasè. Fil pèlen an kase. Nou chape, n' ale.

Meidän apumme on Herran nimessä, joka taivaan ja maan tehnyt on.

Se Seyè a k'ap pote nou sekou, se li menm ki fè syèl la ak latè a.