Psalms 130

Veisu korkeimmassa Kuorissa. Syvyydessä minä huudan sinua, Herra.

(Sang til Festrejserne.) Fra det dybe råber jeg til

Herra, kuule minun ääneni: vaarinottakaan korvas rukousteni äänestä.

o Herre hør min Røst! Lad dine Ører lytte til min tryglende Røst!

Jos sinä, Herra, soimaat syntiä: Herra, kuka siis pysyy?

Tog du Vare, HERRE, på Misgerninger, Herre, hvo kunde da bestå?

Sillä sinun tykönäs on anteeksi antamus, että sinua peljättäisiin.

Men hos dig er der Syndsforladelse, at du må frygtes.

Minä odotan Herraa: sieluni odottaa, ja minä toivon hänen sanansa päälle.

Jeg håber.på HERREN, min Sjæl håber på hans Ord,

Sieluni vartioitsee Herraa huomenvartiosta toiseen huomenvartioon asti.

på Herren bier min Sjæl mer end Vægter på Morgen, Vægter på Morgen.

Israel toivokaan Herran päälle; sillä Herralla on armo, ja runsas lunastus hänellä.

Israel, bi på HERREN! Thi hos HERREN er Miskundhed, hos ham er Forløsning i Overflod.

Ja hän lunastaa Israelin kaikista synneistänsä.

Og han vil forløse Israel fra alle dets Misgerninger,