Psalms 130

(Sang til Festrejserne.) Fra det dybe råber jeg til

Veisu korkeimmassa Kuorissa. Syvyydessä minä huudan sinua, Herra.

o Herre hør min Røst! Lad dine Ører lytte til min tryglende Røst!

Herra, kuule minun ääneni: vaarinottakaan korvas rukousteni äänestä.

Tog du Vare, HERRE, på Misgerninger, Herre, hvo kunde da bestå?

Jos sinä, Herra, soimaat syntiä: Herra, kuka siis pysyy?

Men hos dig er der Syndsforladelse, at du må frygtes.

Sillä sinun tykönäs on anteeksi antamus, että sinua peljättäisiin.

Jeg håber.på HERREN, min Sjæl håber på hans Ord,

Minä odotan Herraa: sieluni odottaa, ja minä toivon hänen sanansa päälle.

på Herren bier min Sjæl mer end Vægter på Morgen, Vægter på Morgen.

Sieluni vartioitsee Herraa huomenvartiosta toiseen huomenvartioon asti.

Israel, bi på HERREN! Thi hos HERREN er Miskundhed, hos ham er Forløsning i Overflod.

Israel toivokaan Herran päälle; sillä Herralla on armo, ja runsas lunastus hänellä.

Og han vil forløse Israel fra alle dets Misgerninger,

Ja hän lunastaa Israelin kaikista synneistänsä.