Psalms 130

Hodočasnička pjesma. Iz dubine, Jahve, vapijem tebi:

Veisu korkeimmassa Kuorissa. Syvyydessä minä huudan sinua, Herra.

Gospodine, čuj glas moj! Neka pazi uho tvoje na glas moga vapaja!

Herra, kuule minun ääneni: vaarinottakaan korvas rukousteni äänestä.

Ako se, Jahve, grijeha budeš spominjao, Gospodine, tko će opstati?

Jos sinä, Herra, soimaat syntiä: Herra, kuka siis pysyy?

Al' u tebe je praštanje, da bi te se bojali.

Sillä sinun tykönäs on anteeksi antamus, että sinua peljättäisiin.

U Jahvu ja se uzdam, duša se moja u njegovu uzda riječ.

Minä odotan Herraa: sieluni odottaa, ja minä toivon hänen sanansa päälle.

Duša moja čeka Gospodina više no zoru straža noćna; više no zoru straža noćna

Sieluni vartioitsee Herraa huomenvartiosta toiseen huomenvartioon asti.

nek' Izrael čeka Jahvu. Jer je u Jahve milosrđe i obilno je u njega otkupljenje;

Israel toivokaan Herran päälle; sillä Herralla on armo, ja runsas lunastus hänellä.

on će otkupiti Izraela od svih grijeha njegovih.

Ja hän lunastaa Israelin kaikista synneistänsä.