Psalms 129

Hodočasnička pjesma. "Mnogo su me od mladosti tlačili" - neka rekne sad Izrael!

Veisu korkeimmassa Kuorissa. He ovat usein minua ahdistaneet, hamasta nuoruudestani, sanokaan nyt Israel;

"Mnogo su me od mladosti tlačili, ali me ne svladaše.

He ovat usein minua ahdistaneet, hamasta nuoruudestani; mutta ei he minua voittaneet.

Po leđima su mojim orači orali, duge brazde povlačili.

Kyntäjät ovat minun selkäni päällä kyntäneet, ja vakonsa pitkäksi vetäneet.

Al' Jahve pravedni isiječe užeta zlikovcima!"

Herra, joka vanhurskas on, on jumalattomain köydet katkonut.

Nek' se postide i uzmaknu svi koji mrze Sion!

Tulkoon häpiään ja kääntyköön takaperin kaikki, jotka Zionia vihaavat.

Nek' budu k'o trava na krovu što povene prije nego je počupaju.

Olkoon niinkuin ruoho kattojen päällä, joka kuivettuu ennen kuin se reväistään ylös,

Žetelac njome ne napuni ruku ni naručje onaj koji veže snopove.

Joista niittäjä ei kättänsä täytä, eikä lyhteensitoja syliänsä;

A prolaznici nek' ne reknu: "Blagoslov Jahvin nad vama! Blagoslivljamo vas imenom Jahvinim!"

Eikä yksikään ohitsekäypä sano: olkoon Herran siunaus teidän päällänne: me siunaamme teitä Herran nimeen.