Psalms 129

Veisu korkeimmassa Kuorissa. He ovat usein minua ahdistaneet, hamasta nuoruudestani, sanokaan nyt Israel;

Ωιδη των Αναβαθμων. Πολλακις με επολεμησαν εκ νεοτητος μου, ας ειπη τωρα ο Ισραηλ

He ovat usein minua ahdistaneet, hamasta nuoruudestani; mutta ei he minua voittaneet.

Πολλακις με επολεμησαν εκ νεοτητος μου αλλα δεν υπερισχυσαν εναντιον μου.

Kyntäjät ovat minun selkäni päällä kyntäneet, ja vakonsa pitkäksi vetäneet.

Οι γεωργοι ηροτριασαν επι των νωτων μου εσυραν μακρα τα αυλακια αυτων.

Herra, joka vanhurskas on, on jumalattomain köydet katkonut.

Αλλα δικαιος ο Κυριος κατεκοψε τα σχοινια των ασεβων.

Tulkoon häpiään ja kääntyköön takaperin kaikki, jotka Zionia vihaavat.

Ας αισχυνθωσι και ας στραφωσιν εις τα οπισω παντες οι μισουντες την Σιων.

Olkoon niinkuin ruoho kattojen päällä, joka kuivettuu ennen kuin se reväistään ylös,

Ας γεινωσιν ως ο χορτος των δωματων, οστις πριν εκριζωθη ξηραινεται

Joista niittäjä ei kättänsä täytä, eikä lyhteensitoja syliänsä;

απο του οποιου δεν γεμιζει ο θεριστης την χειρα αυτου, ουδε ο δενων τα χειροβολα τον κολπον αυτου

Eikä yksikään ohitsekäypä sano: olkoon Herran siunaus teidän päällänne: me siunaamme teitä Herran nimeen.

ωστε οι διαβαται δεν θελουσιν ειπει, Ευλογια Κυριου εφ υμας σας ευλογουμεν εν ονοματι Κυριου.