Jeremiah 6

Kootkaat teitänne, te Benjaminin lapset, Jerusalemista, ja puhaltakaat torveen Tekoassa, ja nostakaat lippu Betkeremissä; sillä pohjasta on pahuus ja suuri viheliäisyys käsissä.

 Bärgen edert gods ut ur Jerusalem,      I Benjamins barn,  stöten i basun i Tekoa,      och resen upp ett högt baner      ovanför Bet-Hackerem;  ty en olycka hotar från norr,      med stor förstöring.Jer. 1,14. 4,6.

Minä olen verrannut Zionin tyttären kauniisen ja ihanaiseen:

 Hon som är så fager och förklemad, dottern Sion,      henne skall jag förgöra.

Mutta paimenet tulevat hänen tykönsä laumoinensa; he panevat majansa hänen ympärillensä, ja kukin kaitsee paikassansa,

 Herdar skola komma över henne      med sina hjordar;  de skola slå upp sina tält runt omkring henne,      avbeta var och en sitt stycke.Jer. 4,17.

(Ja sanoo:) pyhittäkäät sota häntä vastaan, nouskaat ja käykäämme puolipäivänä ylös; voi meitä! sillä ehtoo joutuu ja varjo tulee suureksi.

 Ja, invigen eder till strid mot henne.      »Upp, låt oss draga åstad, medan middagsljuset varar!      Ack att dagen redan lider till ända!      Ack att aftonens skuggor förlängas!

Nouskaat ja astukaamme ylös yöllä, ja hävittäkäämme hänen jalot huoneensa.

     Välan, så låt oss draga ditupp om natten      och förstöra hennes palatser.»

Sillä näin sanoo Herra Zebaot: kaatakaat puita, ja tehkäät multaseiniä Jerusalemia vastaan; sillä kaupunki pitää kuritettaman, sen sisällä on sula vääryys.

 Ty så säger HERREN Sebaot:  Fällen träd och kasten upp vallar      emot Jerusalem.  Hon är staden som skall hemsökas,      hon som i sig har idel förtryck

Niinkuin lähde kuohuttaa vetensä; niin kuohuu myös hänen pahuutensa; vääryys ja hävitys siinä kuullaan, kitu ja vaiva on aina minun edessäni.

 Likasom en brunn låter vatten välla fram,      så låter hon ondska framvälla.  Våld och förödelse hör man där,      sår och slag      äro beständigt inför min åsyn.

Anna sinuas kurittaa, Jerusalem, ettei minun sydämeni kääntyisi pois sinusta, etten minä sinua hävittäisi, niin ettei kenkään asu siinä maassa.

 Låt varna dig, Jerusalem, så att min själ      ej vänder sig ifrån dig,  så att jag icke gör dig till en ödemark,      till ett obebott land.

Näin sanoo Herra Zebaot: mitä Israelissa jäänyt on, se pitää myös sulaksi saaliiksi joutuman niinkuin viinapuu; kokota kätes koriin niinkuin viinamarjain poimia.

 Så säger HERREN Sebaot:  En efterskörd, likasom på ett vinträd,      skall man hålla på kvarlevan av Israel.  Räck ut din hand åter och åter,      såsom när man plockar av druvor från rankorna.

Kenelle siis minä puhun ja todistan, että joku kuulis? Katso, heidän korvansa ovat ympärileikkaamatta eikä taida kuulla; katso, he pitävät Herran sanan pilkkana ja ei kärsi sitä.

 Men inför vem skall jag tala      och betyga för att bliva hörd?  Se, deras öron äro oomskurna,      så att de icke kunna höra.  Ja, HERRENS ord har blivit till smälek bland dem;      de hava intet behag därtill.Apg. 7,61.

Sentähden olen minä niin täynnä Herran vihaa, etten minä taida lakata vuodattamasta, sekä lasten päälle kaduilla, ja myös nuorukaisten kokouksen päälle yhtä haavaa; sillä sekä mies että vaimo, ijällinen ja ikivanha pitää otettaman kiinni.

 Därför är jag uppfylld av HERRENS vrede,      jag förmår icke hålla den inne.  Utgjut den över barnen på gatan  och över alla de unga männens samkväm;  ja, både man och kvinna skola drabbas därav,  jämväl den gamle och den som har fyllt sina dagars mått.Jer. 15,17.

Heidän huoneensa pitää tuleman muukalaisten käsiin, heidän peltonsa ja emäntänsä yhtä haavaa; sillä minä ojennan käteni maan asujain ylitse, sanoo Herra.

 Och deras hus skola gå över i främmandes ägo  så ock deras åkrar och deras hustrur,  ty jag vill uträcka min hand  mot landets inbyggare, säger HERREN.5 Mos. 28,30. Jer. 8,10 f. Klag. 5,2.

Sillä he kaikki ahnehtivat, sekä pienet että suuret; prophetat ja papit opettavat väärin,

 Ty alla, både små och stora,      söka där orätt vinning,  och både profeter och präster      fara allasammans med lögn,Jes. 56,11.

Ja lohduttavat kansaani hänen viheliäisyydessänsä, sitä halpana pitämään, ja sanovat: rauha, rauha; ja ei rauhaa olekaan.

 de taga det lätt med helandet      av mitt folks skada;  de säga: »Allt står väl till, allt står väl till»,   och dock står icke allt väl till.Hes. 13,10. Am. 6,6. Mik. 3,6. 1 Tess. 5,3.

Sentähden pitää heidän häpiään tuleman, että he kauhistuksen tekevät; ja vaikka he tahtovat olla häpäisemättä, eikä taida hävetä, kuitenkin pitää heidän jokaisen lankeeman toinen toisensa päälle; ja koska minä heitä kuritan, silloin pitää heidän lankeeman, sanoo Herra.

 De skola komma på skam, ty de övade styggelse.  Likväl känna de alls icke någon skam  och veta icke av någon blygsel.  Därför skola de falla bland de andra;  när min hemsökelse träffar dem,  skola de komma på fall, säger HERREN,

Näin sanoo Herra: seisokaat teillä, katsokaat ja kysykäät entisiä teitä, kuka oikia tie on, sitä te vaeltakaat, niin te löydätte levon teidän sieluillenne. Mutta he sanovat: emme vaella.

Så sade HERREN: »Ställen eder vid vägarna och sen till, och frågen efter forntidens stigar, frågen vilken väg som är den goda vägen, och vandren på den, så skolen I finna ro för edra själar.» Men de svarade: »Vi vilja icke vandra på den.»Jes. 28,12. Matt. 11,29. 23,37.

Ja minä olen pannut teille vartiat: ottakaat vaari torven äänestä; mutta he sanovat: emme ota vaaria.

Och när jag då satte väktare över eder och sade: »Akten på basunens ljud», svarade de: »Vi vilja icke akta därpå.»Jes. 21,6, 11. Hes. 3,17. 33,7.

Sentähden, te pakanat, kuulkaat, ja ota vaari, sinä kokous, niistä mitkä heidän seassansa tapahtuu.

Hören därför, I hednafolk, och märk, du menighet, vad som sker bland dem.

Maa, kuule sinä; katso, minä annan tulla kovan onnen tälle kansalle, heidän ansaitun palkkansa, ettei he pidä lukua minun sanastani, mutta hylkäävät minun lakini.

Ja hör, du jord: Se, jag skall låta olycka komma över detta folk, såsom en frukt av deras anslag, eftersom de icke akta på mina ord, utan förkasta min lag.

Mitä minä lukua pidän pyhästä savusta, joka rikkaasta Arabiasta tulee, eli hyvästä kanelista, joka kaukaiselta maalta tulee? Teidän polttouhrinne ei ole minulle otollinen eikä teidän uhrinne kelpaa minulle.

Vad frågar jag efter rökelse, komme den ock från Saba, eller efter bästa kalmus ifrån fjärran land? Edra brännoffer täckas mig icke, och edra slaktoffer behaga mig icke.Jes. 1,11. Jer. 7,22. 14,12. Am. 5,21 f. Mik. 6,6.

Sentähden sanoo Herra näin: katso, minä annan tälle kansalle lankeemuksen: siihen pitää sekä isät että lapset kaikki itsensä loukkaaman, ja kylän miehet pitää hukkuman toinen toisensa kanssa.

Därför säger HERREN så: Se, jag skall lägga stötestenar för detta folk; och genom dem skola både fader och söner komma på fall, den ene borgaren skall förgås med den andre.

Näin sanoo Herra: katso, kansa on tuleva pohjoisesta maakunnasta, ja suuri kansa on nouseva maan vieristä.

Så säger HERREN:  Se, ett folk kommer      från nordlandet,  ett stort folk reser sig      vid jordens yttersta ända.5 Mos. 28,49 f. Jes. 5,26. Jer. 5,15. 10,22. 50,41 f.

Jolla on joutset ja kilvet, hän on julma ja armotoin; heidän äänensä pauhaa niinkuin meri; he ajavat hevosilla, he ovat niinkuin varustettu sotaväki sinua vastaan, sinä tytär Zion.

 De föra båge och lans,  de äro grymma och utan förbarmande.  Dånet av dem är såsom havets brus,      och på sina hästar rida de fram,  rustade såsom kämpar till strid,      mot dig, du dotter Sion.

Me olemme kuulleet heistä sanoman, ja meidän kätemme ovat nääntyneet; tuska ja ahdistus on meidät käsittänyt niinkuin lapsensynnyttäjän.

 När vi höra ryktet om dem,      sjunka våra händer ned,  ängslan griper oss,      ångest lik en barnaföderskas.Jer. 4,31. 49,24.

Älkään kenkään lähtekö pellolle, ja älköön kenkään tielle menkö; sillä joka paikassa on rauhattomuus vihollisen miekan tähden.

 Gå icke ut på marken,      och vandra ej på vägen,  ty fienden bär svärd;      skräck från alla sidor!

O sinä, minun kansani tytär, pue säkki ylles ja aseta itses tuhkaan, sure niinkuin ainoaa poikaa suurella murheella; sillä hävittäjä tulee äkisti meidän päällemme.

 Du dotter mitt folk, höll dig i sorgdräkt,      vältra dig i aska,  höj sorgelåt likasom efter ende sonen,      och håll bitter dödsklagan;  ty plötsligt kommer förhärjaren över oss.Jer. 4,8.

Minä olen pannut sinun vartian torniksi ja linnaksi minun kansassani, tietämään ja koettelemaan heidän teitänsä.

Jag har satt dig till en proberare i mitt folk -- såväl som till ett fäste -- på det att du må lära känna och pröva deras väg.Jer. 1,18. 15,20.

He ovat kaikki peräti pois luopuneet, vaeltain petollisesti; he ovat kaikki turmeltu vaski ja rauta.

De äro allasammans avfälliga och gensträviga, de gå med förtal, de äro koppar och järn, allasammans äro de fördärvliga människor.Hes. 22,18.

Palkeet ovat tulella poltetut, lyijy raukee pois, sulaaminen on hukassa; sillä ei paha ole eroitettu.

Blåsbälgen pustar, men ur elden kommer allenast bly fram; allt luttrande är förgäves, slagget bliver ändå icke frånskilt.

Sentähden he myös kutsutaan hyljätyksi hopiaksi, sillä Herra on heidät hyljännyt.

»Ett silver som må kastas bort», så kan man kalla dem, ty HERREN har förkastat dem.