Psalms 112

Halleluja! Autuas on, joka pelkää Herraa: joka hänen käskyjänsä sangen himoitsee.

Halleluja! Salig er den, der frygter Herren og ret har lyst til hans bud!

Hänen siemenensä on valtias maan päällä: hurskasten suku pitää siunatuksi tuleman.

Hans Æt bliver mægtig på Jord, den oprigtiges Slægt velsignes;

Rikkaus ja runsaus on hänen huoneessansa, ja hänen vanhurskautensa pysyy ijankaikkisesti.

Velstand og Rigdom er i hans Hus, hans Retfærdighed varer evindelig.

Hurskaille koittaa valkeus pimeässä, armolliselta, laupiaalta ja vanhurskaalta.

For den oprigtige oprinder Lys i Mørke; han er mild, barmhjertig retfærdig.

Hyvä ihminen on laupias ja mielellänsä lainaa, ja toimittaa asiansa toimellisesti.

Salig den, der ynkes og låner ud og styrer sine Sager med Ret;

Sillä hän pysyy ijankaikkisesti: ei vanhurskas ikänä unhoteta.

thi han rokkes aldrig i Evighed, den retfærdige ihukommes for evigt;

Koska rangaistus tulee, niin ei hän pelkää: hänen sydämensä uskaltaa lujasti Herran päälle.

han frygter ikke for onde Tidender, hans Hjerte er trøstigt i Tillid, til HERREN;

Hänen sydämensä on vahvistettu ja ei pelkää, siihenasti kuin hän näkee ilonsa vihollisistansa.

fast er hans Hjerte og uden Frygt, indtil han skuer sine Fjender med Fryd;

Hän jakaa ja antaa vaivaisille: hänen vanhurskautensa pysyy ijankaikkisesti: hänen sarvensa korotetaan kunnialla.

til fattige deler han rundhåndet ud, hans Retfærdighed varer evindelig; med Ære løfter hans Horn sig.

Jumalatoin näkee sen ja närkästyy: hän pureskelee hampaitansa ja nääntyy; sillä mitä jumalattomat halajavat, se tyhjäksi tulee.

Den gudløse ser det og græmmer sig, skærer Tænder og går til Grunde; de gudløses Attrå bliver til intet.