Psalms 4

4:1

Davidin Psalmi, edelläveisaajalle, kanteleilla. Rukoillessani kuule minua, vanhurskauteni Jumala, joka minua lohdutat ahdistuksessani: ole minulle armollinen, ja kuule rukoukseni.

Zborovođi. Uz žičana glazbala. Psalam. Davidov.

4:2

Te uljaat miehet, kuinka kauvan pitää minun kunniani pilkattaman? miksi te rakastatte turhuutta ja kysytte valhetta? Sela!

Kad zazovem, usliši me, Bože, pravdo moja, ti što me u tjeskobi izbavÄi: smiluj mi se, usliši moju molitvu!

4:3

Niin tuntekaat, että Herra vie pyhänsä ihmeellisesti: Herra kuulee, kuin minä häntä rukoilen.

Sinovi čovječji, dokle će vam srca ostati tvrda? Zašto ispraznost ljubite, opsjenu slijedite?

4:4

Jos te vihastutte, niin älkäät syntiä tehkö: puhukaat sydämissänne, teidän vuoteissanne, ja odottakaat, Sela!

Znajte: Jahve čudesno uzvisuje prijatelja svoga; Gospodin će me uslišiti kad ga zazovem.

4:5

Uhratkaat vanhurskauden uhria, ja toivokaat Herran päälle.

Promislite u srcima i ne griješite, dršćite na svojim ležajima i zanijemite.

4:6

Moni sanoo: kuka osoittais meille hyvää? Mutta nosta sinä Herra meidän päällemme sinun kasvois paiste.

Prinesite žrtve pravedne, u Jahvu se uzdajte!

4:7

Sinä ilahutat minun sydämeni; ehkä muilla on jyviä ja viinaa kyllä.

Mnogi govore: "Tko će nam pokazati sreću?" Obasjaj nas, Jahve, svjetlom svoga lica!

4:8

Minä makaan ja lepään juuri rauhassa; sillä sinä Herra yksinäs autat minua turvassa asumaan.

Više si u srce moje ulio radosti nego kad obilno rode pšenica i vino. [ (Psalms 4:9) Čim legnem, odmah u miru i usnem, jer mi samo ti, o Jahve, daješ miran počinak. ]