Isaiah 27

 På den tiden skall HERREN  med sitt svärd, det hårda,      det stora och starka,  hemsöka Leviatan,      den snabba ormen,  och Leviatan,      den ringlande ormen,  och skall dräpa draken,      som ligger i havet.

Silloin on Herra kovalla, suurella ja väkevällä miekallansa etsivä Leviatania, joka on pitkä kärme, ja Leviatania, joka on kiperä kärme; ja on tappava lohikärmeen meressä.

 På den tiden skall finnas      en vingård, rik på vin,  och man skall sjunga om den:

Silloin pitää oleman punaisen viinan viinamäen; laulakaat hänestä:

 Jag, HERREN, är dess vaktar,      åter och åter vattnar jag den.  För att ingen skall skada den,      vaktar jag den natt och dag.

Minä Herra varjelen hänen, ja kastan hänen aikanansa, ettei hänen lehtensä hukkuisi, minä varjelen häntä päivällä ja yöllä.

 Jag vredgas icke på den;  nej, om tistel och törne      ville begynna strid,  så skulle jag gå löst därpå      och bränna upp alltsammans.

En ole minä vihainen. Voi jos minä saisin sotia ohdakkeiden ja orjantappurain kanssa! niin minä menisin heidän tykönsä, ja polttaisin heidät kaikki tyynni.

 Eller ock måste man söka skydd hos mig      och göra fred med mig;  ja, fred måste man göra med mig.

Hän on minua tallella pitävä, ja toimittava minulle rauhan; rauhan on hän vielä sitte minulle saattava.

 I tider som komma skall Jakob skjuta rötter  och Israel grönska och blomstra;  jordkretsen skola de uppfylla med sin frukt.

Siihen on se kuitenkin joutuva, että Jakob juurtuu ja Israel vihoittaa ja kukoistaa, niin että he maan piirin hedelmällä täyttävät.

 Har man väl plågat dem så, som han plågade deras plågare?  Eller dräptes de så, som deras dräpta fiender blevo dräpta?

Eikö hän kumminkaan tule lyödyksi, niinkuin hänen vihollisensa lyövät häntä? ja eikö hän tule tapetuksi, niinkuin hänen vihollisensa häntä tappavat?

 Nej, väl näpste han folket, när han förkastade och försköt det,  väl ryckte han bort det med sin hårda vind,      på östanstormens dag;

Vaan sinä tuomitset heitä määrällä, ja kirvoitat heitä sittekuin sinä ankaralla tuulellas olet heitä murheelliseksi saattanut, koska idästä tuulee.

 men därför kan ock Jakobs missgärning      då bliva försonad  och deras synds borttagande      då giva fullmogen frukt,  när alla stenar i deras altaren äro förstörda  -- såsom då man krossar sönder kalkstycken --  och när Aseror och solstoder ej mer resas upp.

Sentähden pitää Jakobin synti sen kautta anteeksi annettaman; ja se on siitä kaikki hyödytys, että hänen syntinsä otetaan pois, koska hän tekee kaikki alttarin kivet niinkuin tuhaksi muserretut kivet, ettei yhtään metsistöä eli kuvaa pidä enää jäämän.

 Se, den fasta staden ligger öde,  den har blivit en folktom plats,      övergiven såsom en öken,  kalvar gå där i bet  och lägra sig där      och avbita de kvistar där finnas.

Sillä vahvan kaupungin pitää yksinänsä oleman, kauniit huoneet hyljättämän ja jätettämän niinkuin korpi; niin että vasikat käyvät siellä laitumella, oleskelevat siella ja pureskelevat oksia.

 Och när grenarna äro torra, bryter man av dem,  och kvinnor komma      och göra upp eld med dem.  Ty detta är icke ett folk med förstånd;  därför visar deras skapare dem intet förbarmande,  och deras danare dem ingen misskund.

Hänen oksansa pitää murtuman kuivuuden tähden, niin että vaimot niillä valkeata tekevät; sillä se on ymmärtämätöin kansa, sentähden ei myös se, joka heidät tehnyt on, armahda heitä, ja joka heidät luonut on, ei ole heille armollinen.

 Och det skall ske på den tiden  att HERREN anställer en inbärgning,  från den strida floden intill Egyptens bäck;  och I skolen varda insamlade,  en och en, I Israels barn.

Silloin on Herra heittävä meren rannasta Egyptin virtaan, ja te Israelin lapset kootaan yksi toisensa perästä.

 Och det skall ske på den tiden  att man stöter i en stor basun;  och de som hava varit borttappade i Assyriens land  och fördrivna till Egyptens land,      de skola då komma;  och de skola tillbedja HERREN  på det heliga berget i Jerusalem.

Silloin soitetaan suurella basunalla, niin tulevat kadotetut Assyrian maalla, ja karkoitetut Egyptin malla, ja rukoilevat Herraa pyhällä Jerusalemin vuorella.