Isaiah 25

 HERRE, du är min Gud;  jag vill upphöja dig, jag vill prisa ditt namn,  ty du gör underfulla ting,  du utför rådslut ifrån fordom tid,  fasta och beståndande.

Herra, sinä olet minun Jumalani, sinua minä ylistän, minä kiitän sinun nimeäs; sillä sinä teet ihmeitä: sinun vanhat aivoitukses ovat uskolliset ja todet.

 Ja, du har gjort staden till en stenhop,  den befästa staden till en grushög;  främlingarnas palats står ej mer där såsom en stad,  aldrig skall det byggas upp igen.

Sillä sinä teet kaupungin kiviraunioksi, sen vahvan kaupungin, että hän läjässä on; muukalaisten palatsit, niin ettei ne enää ole kaupungit, eikä ikänä enää rakenneta.

 Därför måste nu det vilda folket ära dig,  den grymma hednastaden frukta dig.

Sentähden kunnioittaa sinua väkevä kansa, urhoolliset pakanain kaupungit pelkäävät sinua.

 Ty du har varit ett värn för den arme,  ett värn för den fattige i hans nöd,  en tillflykt mot störtskurar,      ett skygd under hettan.  Ty våldsverkarnas raseri      är likasom en störtskur mot en vägg.

Sillä sinä olet heikkoin väkevyys ja köyhäin vahvuus heidän vaivoissansa: myrskyssä turva, varjo helteessä, kuin tyrannit julmistuvat niinkuin raju-ilma seinää vastoin.

 Och såsom du kuvar hettan, när det är som torrast,  så kuvar du främlingarnas larm;  ja, såsom hettan dämpas genom molnens skugga,  så dämpas de grymmas segersång.

Sinä nöyryytät muukalaisten metelin, niinkuin helteen kuivassa paikassa, niinkuin helle pilven varjolla, niin tyrannein ilo painetaan alas.

 Och HERREN Sebaot skall på detta berg  göra ett gästabud för alla folk,  ett gästabud med feta rätter,      ett gästabud med starkt vin,  ja, med feta, märgfulla rätter,      med starkt vin, väl klarat.

Ja Herra Zebaot tekee kaikille kansoille tällä vuorella lihavan pidon, pidon selkiästä viinasta, rasvasta, ytimestä ja puhtaasta viinasta.

 Och han skall på detta berg göra om intet  det dok som höljer alla folk,  och det täckelse som betäcker alla folkslag.

Ja tällä vuorella on hän kääriliinan paneva pois, jolla kaikki ihmiset käärityt ovat, ja peittovaatteen, jolla kaikki pakanat peitetyt ovat.

 Han skall för alltid göra döden om intet;  och Herren, HERREN      skall avtorka tårarna      från alla ansikten,  och skall taga bort      sitt folks smälek      överallt på jorden.  Ty så har HERREN talat.

Sillä kuolema pitää nieltämän ijankaikkisesti, ja Herra, Herra on kyyneleet pyyhkivä pois jokaisen kasvoista, ja on ottava kansansa häväistykset pois kaikissa maakunnissa; sillä Herra on sen sanonut.

 På den tiden skall man säga:  Se, där är vår Gud,      som vi förbidade      och som skulle frälsa oss.  Ja, där är HERREN, som vi förbidade;  låtom oss fröjdas och vara glada över hans frälsning.

Silloin sanotaan: katso, tämä on meidän Jumalamme jota me odotamme, ja hän auttaa meitä; tämä on Herra, häntä me odotamme, iloitaksemme ja riemuitaksemme hänen autuudessansa.

 Ty HERRENS hand skall vila över detta berg,  men Moab skall bliva nedtrampad i sitt eget land,  likasom strå trampas ned i gödselpölen.

Sillä Herran käsi lepää tällä vuorella; mutta Moab runnellaan sen alla, niinkuin korret sotkutaan loassa.

 Och huru han än där breder ut sina händer,  lik simmaren, när han simmar,  så skall dock hans högmod bliva nedbrutet,  trots hans händers alla konster.

Ja Herra hajoittaa kätensä heidän sekaansa, niinkuin uija hajoittaa uidaksensa; ja hän on käsivarrellansa heidän prameutensa alentava.

 Ja, dina murars höga fäste  störtar han omkull och ödmjukar,  han slår det till jorden, ned i stoftet.

Ja sinun muuries korkiat vahvistukset hän kallistaa, alentaa ja heittää tomuun.