Hosea 5

 Hören detta, I präster,      akten härpå, I av Israels hus,  och I av konungens hus, lyssnen härtill;  ty eder gäller domen.  Ty I haven varit en snara för Mispa  och ett nät, utbrett på Tabor.1 Kon. 12,32.

Kuulkaat siis papit, ja Israelin huone, ottakaat vaari, ja ota korviis sinä kuninkaan huone; sillä tuomio pitää tuleman teidän päällenne, te, jotka Mitspassa paulan ja levitetyn verkon Taborissa virittäneet olette.

 Mitt under sitt offrande har man sjunkit allt djupare,  men jag skall bliva ett tuktoris för allasammans.

Ne luopuvaiset teurastavat sangen paljon; sentähden tulee minun heitä kaikkia rangaista.

 Jag känner Efraim,  och Israel är icke fördold för mig.  Du Efraim, du har ju nu blivit en sköka,  Israel har orenat sig.

Kyllä minä tunnen Ephraimin, ja ei Israel ole minun edestäni peitetty; että Ephraim on nyt portto ja Israel saastainen.

 De lägga sig icke vinn om  att vända tillbaka till sin Gud,  ty en trolöshetens ande bor i deras bröst,  och HERREN känna de icke.

Ei he ajattele palata Jumalansa tykö; sillä huoruuden henki on heidän sydämessänsä, ja ei he tottele Herraa.

 Men Israels stolthet vittnar emot honom,  och Israel och Efraim komma på fall genom sin missgärning;  Juda kommer ock på fall jämte dem.Hos. 7,10.

Sentähden pitää Israelin ylpeys hänen kasvoinsa edessä nöyryytettämän; ja Israel ja Ephraim pitää pahain tekoinsa tähden lankeeman; Juudan pitää myös heidän kanssansa lankeeman.

 Om de än med får och fäkreatur  gå åstad för att söka HERREN,  så finna de honom ändå icke;  han har dragit sig undan från dem.

He menevät sitte etsimään Herraa lampaillansa ja karjallansa, vaan ei heidän pidä sittekään häntä löytämän; hän on itsensä heiltä kääntänyt pois.

 Mot HERREN hava de handlat trolöst,  ja, de hava fött barn som icke äro hans.  Därför skall nu en nymånadsdag förtära dem,  jämte det som de fingo på sin del.Hos. 2,4.

He ovat rikkoneet Herraa vastaan ja synnyttäneet vieraita lapsia; sentähden pitää myös uuden kuun syömän heitä ynnä heidän osainsa kanssa.

 Stöten i basun i Gibea,      i trumpet i Rama,  blåsen larmsignal i Bet-Aven.      Fienden är efter dig, Benjamin!

Soittakaat basunaa Gibeassa, soittakaat torvea Ramassa, huutakaat Betavenissa: Sinun jälkees Benjamin!

 Efraim skall varda ödelagt      på straffets dag;  mot Israels stammar      kungör jag vad visst är.

Sillä Ephraimin pitää rangaistuksen päivänä kylmillä oleman; josta minä Israelin sukukuntia uskollisesti olen neuvonut.

 Juda furstar hava blivit      råmärkflyttares likar;  över dem skall jag utgjuta      min vrede såsom vatten.5 Mos. 19,14. 27,17.

Juudan päämiehet ovat niinkuin rajan siirtäjät; sentähden tahdon minä vihani vuodattaa heidän päällensä, niinkuin veden.

 Efraim lider förtryck,      och hans rätt våldföres,  ty han har tagit sig till att vandra      efter tomma stadgar.

Ephraim kärsii väkivaltaa ja ahdistetaan, joka hänelle oikein tapahtuu; sillä hän antoi itsensä (ihmisten) käskyihin.

 Därför är jag nu för Efraim såsom mal  och för Juda hus såsom röta i benen.

Minä olin Ephraimille niinkuin koi, ja Juudan huoneelle turmelus.

 Och Efraim har märkt sin sjukdom  och Juda sitt sår;  därför har Efraim gått till Assur  och sänt bud till Jarebs-konungen.  Men denne skall icke kunna hela eder;  edert sår skall icke bliva läkt.2 Kon. 15,19. 16,7. Hos. 10,6. 12,1.

Mutta kuin Ephraim tunsi sairautensa ja Juuda haavansa, niin Ephraim meni Assyriaan, ja lähetti kuninkaan Jarebin tykö; vaan ei hän voinut teitä auttaa, eikä parantaa teidän haavojanne.

 Ty jag skall vara såsom ett lejon mot Efraim  och såsom ett ungt lejon mot Juda hus.  Själv griper jag mitt rov och går bort därmed;  jag släpar det bort utan räddning.Hos. 13,7.

Sillä minä olen Ephraimille niinkuin julma jalopeura, ja Juudan huoneelle niinkuin nuori jalopeura. Minä, minä itse heitä raatelen, ja menen pois, minä vien heidät pois, ja ei kenkään heitä voi pelastaa.

 Jag vill gå min väg, tillbaka till min boning,  till dess att de hava fått lida vad de hava förskyllt  och begynna söka mitt ansikte.

Minä menen ja palajan taas sijalleni, siihenasti kuin he syntinsä tuntevat, ja minun kasvojani etsivät; kuin heille pahoin käy, niin heidän pitää varhain minua etsimän (ja sanoman:)