Exodus 15

Då sjöngo Mose och Israels barn denna lovsång till HERRENS ära; de sade:  »Jag vill sjunga till HERRENS ära,      ty högt är han upphöjd.  Häst och man      störtade han i havet.Vish. 10,19.

Silloin veisasi Moses ja Israelin lapset Herralle tämän virren, ja sanoivat: Minä veisaan Herralle, sillä hän on sangen jalon työn tehnyt, hevosen ja miehen hän mereen syöksi.

 HERREN är min starkhet och min lovsång,  Och han blev mig till frälsning.  Han är min Gud, jag vill ära honom,  min faders Gud, jag vill upphöja honom.Ps. 118,14 f. Jes. 12,2 f.

Herra on minun väkevyyteni ja kiitosvirteni, ja on minun autuuteni. Hän on minun Jumalani, ja minä rakennan hänelle majan, hän on minun Isäni Jumala, ja minä ylistän häntä.

 HERREN är en stridsman,      'HERREN' är hans namn.Hos. 12,6.

Herra on äsken sotamies: Herra on hänen nimensä.

 Faraos vagnar och härsmakt      kastade han i havet,  hans utvalda kämpar      dränktes i Röda havet.

Pharaon vaunut ja hänen sotaväkensä syöksi hän mereen. Hänen valitut päämiehensä ovat upotetut Punaiseen mereen.

 De övertäcktes av vattenmassor,      sjönko i djupet såsom stenar.

Syvyys on heitä peittänyt, ja vajosivat pohjaan, niinkuin kivi.

 Din högra hand, HERRE,      du härlige och starke,  din högra hand, HERRE,      krossar fienden.

Herra, sinun oikia kätes osotti hänensä voimalliseksi väkevyydessä: Herra, sinun oikia kätes on lyönyt vihollisen.

 Genom din stora höghet      slår du ned dina motståndare;  du släpper lös din förgrymmelse,      den förtär dem såsom strå.

Ja sinun suurella kunniallas olet sinä sinun vihollises kukistanut, sillä koska sinä lähetit hirmuisuutes, kulutti se heidät niinkuin korren.

 För en fnysning av din näsa      uppdämdes vattnen,  böljorna reste sig och samlades hög,  vattenmassorna stelnade i havets djup.

Ja sinun vihas puhalluksen kautta kokoontuivat vedet; ja virrat seisoivat niinkuin roukkioissa, syvyydet niinkuin hyytyivät keskelle merta.

 Fienden sade:      'Jag vill förfölja dem, hinna upp dem,  jag vill utskifta byte,      släcka min hämnd på dem;  jag vill draga ut mitt svärd,      min hand skall förgöra dem.'

Vihollinen sanoi: minä ajan takaa ja saavutan heitä, ja saalista jaan, ja heihin minun mieleni jäähdytän: minä vedän ulos miekkani, ja minun käteni pitää heitä hukuttaman.

 Du andades på dem,      då övertäckte dem havet;  de sjönko såsom bly      i de väldiga vattnen.

Silloin sinun tuules puhalsi, ja meri peitti heidät, ja he pohjaan vajosivat, niinkuin lyijy, väkevissä vesissä.

 Vilken bland gudar      liknar dig, HERRE?  Vem är dig lik,      du härlige och helige,  du fruktansvärde och högtlovade,      du som gör under?1 Krön. 16,25. Ps. 96,4. Jes. 40,18.

Herra, kuka on sinun vertas jumalten seassa? Kuka on sinun kaltaises, joka olet niin korkia ja pyhä, hirmullinen, kiitettävä ja ihmetten tekiä?

 Du räckte ut din högra hand,      då uppslukades de av jorden.

Koskas oikian kätes ojensit, niin maa heidät nieli.

 Men du ledde med din nåd      det folk du hade förlossat,  du förde dem med din makt      till din heliga boning.

Sinä olet johdattanut laupiudessas tämän kansan, jonkas pelastit, ja olet vienyt heidän väkevyydessäs sinun pyhään asumisees.

 Folken hörde det      och måste då darra,  av ångest grepos      Filisteens inbyggare.Jos. 2,9 f.

Koska kansat sen kuulevat, vapisevat he: ahdistus käsittää Philistealaiset.

 Då förskräcktes      Edoms furstar,  Moabs hövdingar      grepos av bävan,  alla Kanaans inbyggare      försmälte av ångest.

Silloin hämmästyvät Edomin ruhtinaat, ja vapistus tarttuu Moabin sankareihin: kaikki kanaanin maan asuvaiset raukeavat.

 Ja, över dem faller      förskräckelse och fruktan;  för din arms väldighet      stå de såsom förstenade,  medan ditt folk      tågar fram, o HERRE  medan det tågar fram,      det folk du har förvärvat.

Tulkoon hämmästys heidän päällensä, ja pelko sinun väkevän käsivartes kautta, he vaijetkoon niinkuin kivi, siihenasti että sinun kansas, Herra, lävitse käy, jonka sinä saanut olet.

 Du för dem in och planterar dem      på din arvedels berg,  på den plats, o HERRE,      som du har gjort till din boning,  i den helgedom, Herre,      som dina händer hava berett.Ps. 44,3. 78,54. 80,9. 2 Mack. 1,29.

Johdata heitä ja istuta heitä sinun perimises vuorelle, jonka sinä Herra asumisekses tehnyt olet: sinun pyhyytes tykö, Herra, jonka sinun kätes vahvistaneet ovat.

 HERREN är konung      alltid och evinnerligen!»Ps. 93,1.

Herra hallitsee alati ja ijankaikkisesti.

Ty när Faraos hästar med hans vagnar och ryttare hade kommit ned i havet, lät HERREN havets vatten vända tillbaka och komma över dem, sedan Israels barn på torr mark hade gått mitt igenom havet.

Sillä Pharaon hevoset menivät mereen, vaunuinensa ja ratsasmiehinensä, ja Herra palautti meren vedet heidän päällensä. Mutta Israelin lapset kävivät kuivaa myöten keskeltä merta.

Och profetissan Mirjam, Arons syster, tog en puka i sin hand, och alla kvinnorna följde efter henne med pukor och dans.

Ja MirJam prophetissa, Aaronin sisar, otti kanteleen käteensä, ja kaikki vaimot seurasivat häntä kanteleilla ja hypyllä.

Och Mirjam sjöng för dem: »Sjungen till HERRENS ära, ty högt är han upphöjd. Häst och man störtade han i havet.»

Ja MirJam vastasi heitä: Veisatkaat Herralle: sillä hän on sangen jalon työn tehnyt, hevosen ja miehen hän mereen syöksi.

Därefter lät Mose israeliterna bryta upp från Röda havet, och de drogo ut i öknen Sur; och tre dagar vandrade de i öknen utan att finna vatten.4 Mos. 33,8.

Niin Moses antoi Israelin lasten vaeltaa Punaisen meren tyköä, ja he menivät Suurin korpeen: ja matkustivat kolme päivää korvessa, ja ei löytäneet vettä.

Så kommo de till Mara; men de kunde icke dricka vattnet i Mara, ty det var bittert. Därav fick stället namnet Mara.

Niin he tulivat Maraan, vaan eivät saaneet juoda sitä vettä Marassa, sillä se oli ylen karvas; josta se paikka kutsutaan Mara.

Då knorrade folket emot Mose och sade: »Vad skola vi dricka?»

Siinä napisi kansa Mosesta vastaan, sanoen: mitä me juomme?

Men han ropade till HERREN; och HERREN visade honom ett visst slags trä, som han kastade i vattnet, och så blev vattnet sött. Där förelade han folket lag och rätt, och där satte han det på prov.Syr. 38,5.

Mutta hän huusi Herran tykö, ja Herra osotti hänelle puun, jonka hän heitti veteen, ja vedet tulivat makiaksi. Siinä pani hän heidän eteensä käskyn ja oikeuden, ja kiusasi siinä heitä.

Han sade: »Om du hör HERRENS, din Guds, röst och gör vad rätt är i hans ögon och lyssnar till hans bud och håller alla hans stadgar, så skall jag icke lägga på dig någon av de sjukdomar som jag lade på egyptierna, ty jag är HERREN, din läkare.»2 Mos. 23,25.

Ja sanoi: jos sinä kuulet sinun Herras Jumalas äänen, ja teet mikä oikeus on hänen edessänsä, ja panet hänen käskynsä sinun korviis, ja pidät kaikki hänen säätynsä: niin en minä pane sinun päälles yhtäkään vitsausta niistä, jotka minä Egyptiläisten päälle pannut olen; sillä minä olen Herra sinun parantajas.

Sedan kommo de till Elim; där funnos tolv vattenkällor och sjuttio palmträd. Och de lägrade sig där vid vattnet.4 Mos. 33,9. Ps. 23,2.

Ja he tulivat Elimiin, siellä on kaksitoistakymmentä lähdettä, ja seitsemänkymmentä palmupuuta: siellä he sioittivat itsensä vetten tykö.