Psalms 114

Da Israel drog ut av Egypten, Jakobs hus fra et folk med fremmed tungemål,

Kuin Israel Egyptistä läksi, Jakobin huone muukalaisesta kansasta,

da blev Juda hans helligdom, Israel hans rike.

Niin Juuda tuli hänen pyhäksensä: Israel hänen vallaksensa.

Havet så det og flydde, Jordan vendte om og løp tilbake.

Sen meri näki ja pakeni: Jordan palasi takaperin,

Fjellene hoppet som værer, haugene som unge lam.

Vuoret hyppäsivät niinkuin oinaat, ja kukkulat niinkuin nuoret lampaat.

Hvad har hendt dig, du hav, at du flyr, du Jordan, at du vender om og løper tilbake,

Mikä sinun oli meri, ettäs pakenit? ja sinä Jordan, ettäs palasit takaperin?

I fjell, at I hopper som værer, I hauger som unge lam?

Te vuoret, että te hyppäsitte niinkuin oinaat? te kukkulat niinkuin nuoret lampaat?

For Herrens åsyn bev, du jord, for Jakobs Guds åsyn,

Herran edessä vapisi maa, Jakobin Jumalan edessä,

han som gjør klippen til en vannrik sjø, den hårde sten til en vannkilde!

Joka kalliot muuttaa vesilammiksi, ja kiven vesilähteeksi.