Amos 6

Voi suruttomia Zionissa, ja niitä, jotka Samarian vuoreen luottavat, jotka kutsutaan ylimmäisiksi pakanain seassa, ja Israelin huoneessa hallitsevat!

 Ve eder, I säkre på Sion,  I sorglöse på Samarias berg,  I ädlingar bland förstlingsfolket,  I som Israels hus plägar vända sig till!

Menkäät Kalneen ja katsokaat, ja menkäät sieltä suureen Hamatin kaupunkiin, ja sieltä käykäät alas Philistealaisten Gatiin: ovatko ne paremmat kuin nämät valtakunnat, ovatko heidän rajansa laviammat, kuin teidän rajanne:

 Gån åstad till Kalne och sen efter,  dragen därifrån till Stora Hamat,  och faren så ned till filistéernas Gat:  äro de bättre än rikena här,  eller är deras område större än edert område?

Te jotka luulette itsenne kaukana olevan pahoista päivistä, ja vedätte puoleenne väkivaltaisen istuimen,

 Ve eder, I som menen att olycksdagen skall vara fjärran,  men likväl inbjuden våldet att trona hos eder;

Ja makaatte elephantin luisessa vuoteessa, ja koreilette ylönpalttisuudessa teidän makaussiallanne, ja syötte parhaimmat laumasta ja syötetyt vasikat karjan seasta,

 I som liggen på soffor av elfenben  och haven det makligt på edra bäddar;  I som äten lamm, utvalda ur hjorden,  och kalvar, hämtade från gödstallet;

Ja soitatte psaltarilla, ja ajattelette teillenne lauluja niinkuin David,

 I som skrålen visor till harpans ljud  och tänken ut åt eder musikinstrumenter såsom David;

Ja juotte viinaa maljoista, ja voitelette teitänne parhaalla voiteella; ja ei kenkään sure Josephin vahinkoa.

 I som dricken vin ur stora bålar  och bruken salvor av yppersta olja,  men icke bekymren eder om Josefs skada!

Sentähden pitää heidän nyt käymän niiden edellä, jotka viedään pois vangittuna, ja öykkärien vieraspito on lakkaava.

 Fördenskull skola nu dessa främst föras bort i fångenskap;  de som nu hava det så makligt få då sluta med sitt skrål.

Sillä Herra, Herra on vannonut itse kauttansa, sanoo Herra Jumala Zebaot: minua kauhistaa Jakobin ylpeys, ja minä vihaan hänen koreita huoneitansa, ja tahdon sen kaupungin hyljätä ja kaikki mitä hänessä on.

Herren, HERREN har svurit vid sig själv, säger HERREN, härskarornas Gud: Jakobs stolthet är mig en styggelse, och hans palatser hatar jag; jag skall giva staden till pris med allt vad däri är.

Ja pitää tapahtuman, että vaikka kymmenen miestä yhteen huoneeseen jäisi, niin pitää heidän kuitenkin kuoleman,

Och det skall ske, att om än tio män finnas kvar i ett och samma hus, så skola de likväl alla dö.

Että hänen setänsä ja enonsa veis hänen luunsa ulos huoneesta, ja sanois sille, joka sen huoneen vieressä on: vieläkö sinun tykönäs ketään on? ja se vastaa: jo ovat kaikki pois. Ja niiden pitää sanoman: ole vaiti, sillä ei he tahtoneet, että Herran nimeä olis muistutettu.

När sedan en frände till någon av de döda med förbrännarens hjälp vill skaffa benen ut ur huset, och därvid ropar till en som är i det inre av huset: »Finnes här någon mer än du?», då måste denne svara: »Ingen»; och den förre skall då säga: »Rätt så, stillhet må råda; ty HERRENS namn får icke bliva nämnt.»

Sillä katso, Herra on käskenyt lyödä suuria huoneita rikki, ja vähiä huoneita hajoomaan.

 Ty se, på HERRENS bud  skola de stora husen bliva slagna i spillror  och de små husen i splittror.

Taitavatko hevoset kalliolla samota? taidetaanko sitä härjillä kyntää? sillä te muuttelette oikeuden sapeksi ja vanhurskauden hedelmän koiruohoksi,

 Kunna väl hästar springa uppför en klippbrant,  eller plöjer man där med oxar?  --  eftersom I viljen förvandla rätten till en giftplanta  och rättfärdighetens frukt till malört,

Ja iloitsette tyhjästä asiasta, ja sanotte: emmekö me kyllä väkevät ole meidän sarvillamme?

 I som glädjen eder över det som är intet värt  och sägen: »Genom vår egen styrka  hava vi ju berett oss horn.»

Sentähden katso, minä tahdon teidän päällenne, te Israelin huone, kansan herättää, sanoo Herra Jumala Zebaot; joka teitä pitää siitä paikasta ahdistaman, kuin Hamatiin mennään, hamaan korven ojaan asti.

Ty se, jag skall uppväcka ett folk mot eder, I av Israels hus, säger Herren, härskarornas Gud; och de skola förtrycka edert land, från det ställe där vägen går till Hamat ända till Hedmarksbäcken.