Psalms 11

Davidin Psalmi, edelläveisaajalle. Herraan minä uskallan: kuinka te sanotte sielulleni, että hän lentäis niinkuin lintu teidän vuoreltanne?

Zborovođi. Psalam. Davidov. Jahvi se utječem! Zašto dakle govorite duši mojoj: "Odleti u goru kao ptica!

Sillä katsos, jumalattomat jännittävät joutsen ja panevat nuolensa jänteelle, salaisesti ampuaksensa hurskaita.

Gle, bezbožnici već luk napeše, za tetivu strijelu zapeše da iz potaje ustrijele pravednika.

Sillä he rikkoivat perustuksen: mitä vanhurskas taitaa toimittaa?

Kad su temelji uzljuljani, što da učini pravednik?"

Herra on pyhässä templissänsä, Herran istuin on taivaissa; hänen silmänsä ottavat vaarin, ja hänen silmänsä laudat koettelevat ihmisten lapsia.

Jahve je u svom svetom Hramu, na nebeskom sjedi prijestolju. Oči njegove motre, vjeđama proniče sinove ljudske.

Herra koettelee vanhurskasta; hänen sielunsa vihaa jumalatointa, ja jotka vääryyttä rakastavat.

Jahve proniče pravedna i nepravedna, iz dna duše mrzi silnika.

Hän antaa sataa jumalattomain päälle pitkäisen leimauksia, tulta ja tulikiveä, ja antaa heille tuulispäät palkaksi.

Na grešnike će izlit' žeravu i sumpor, vjetar ognjeni bit će dio njine sudbine.

Sillä Herra on vanhurskas ja rakastaa vanhurskautta, että hänen kasvonsa katsovat oikeutta.

Pravedan je Jahve i pravednost ljubi, čestiti će gledat' lice njegovo.