Psalms 129

Píseň stupňů. Veliceť jsou mne ssužovali hned od mladosti mé, rciž nyní Izraeli,

Veisu korkeimmassa Kuorissa. He ovat usein minua ahdistaneet, hamasta nuoruudestani, sanokaan nyt Israel;

Veliceť jsou mne ssužovali hned od mladosti mé, a však mne nepřemohli.

He ovat usein minua ahdistaneet, hamasta nuoruudestani; mutta ei he minua voittaneet.

Po hřbetě mém orali oráči, a dlouhé proháněli brázdy své.

Kyntäjät ovat minun selkäni päällä kyntäneet, ja vakonsa pitkäksi vetäneet.

Ale Hospodin jsa spravedlivý, zpřetínal prostranky bezbožných.

Herra, joka vanhurskas on, on jumalattomain köydet katkonut.

Zahanbeni a zpět obráceni budou všickni, kteříž nenávidí Siona.

Tulkoon häpiään ja kääntyköön takaperin kaikki, jotka Zionia vihaavat.

Budou jako tráva na střechách, kteráž prvé než odrostá, usychá.

Olkoon niinkuin ruoho kattojen päällä, joka kuivettuu ennen kuin se reväistään ylös,

Z níž nemůže hrsti své naplniti žnec, ani náručí svého ten, kterýž váže snopy.

Joista niittäjä ei kättänsä täytä, eikä lyhteensitoja syliänsä;

Aniž řeknou tudy jdoucí: Požehnání Hospodinovo budiž s vámi, aneb: Dobrořečíme vám ve jménu Hospodinovu.

Eikä yksikään ohitsekäypä sano: olkoon Herran siunaus teidän päällänne: me siunaamme teitä Herran nimeen.