Isaiah 25

Herra, sinä olet minun Jumalani, sinua minä ylistän, minä kiitän sinun nimeäs; sillä sinä teet ihmeitä: sinun vanhat aivoitukses ovat uskolliset ja todet.

 HERRE, du är min Gud;  jag vill upphöja dig, jag vill prisa ditt namn,  ty du gör underfulla ting,  du utför rådslut ifrån fordom tid,  fasta och beståndande.

Sillä sinä teet kaupungin kiviraunioksi, sen vahvan kaupungin, että hän läjässä on; muukalaisten palatsit, niin ettei ne enää ole kaupungit, eikä ikänä enää rakenneta.

 Ja, du har gjort staden till en stenhop,  den befästa staden till en grushög;  främlingarnas palats står ej mer där såsom en stad,  aldrig skall det byggas upp igen.

Sentähden kunnioittaa sinua väkevä kansa, urhoolliset pakanain kaupungit pelkäävät sinua.

 Därför måste nu det vilda folket ära dig,  den grymma hednastaden frukta dig.

Sillä sinä olet heikkoin väkevyys ja köyhäin vahvuus heidän vaivoissansa: myrskyssä turva, varjo helteessä, kuin tyrannit julmistuvat niinkuin raju-ilma seinää vastoin.

 Ty du har varit ett värn för den arme,  ett värn för den fattige i hans nöd,  en tillflykt mot störtskurar,      ett skygd under hettan.  Ty våldsverkarnas raseri      är likasom en störtskur mot en vägg.

Sinä nöyryytät muukalaisten metelin, niinkuin helteen kuivassa paikassa, niinkuin helle pilven varjolla, niin tyrannein ilo painetaan alas.

 Och såsom du kuvar hettan, när det är som torrast,  så kuvar du främlingarnas larm;  ja, såsom hettan dämpas genom molnens skugga,  så dämpas de grymmas segersång.

Ja Herra Zebaot tekee kaikille kansoille tällä vuorella lihavan pidon, pidon selkiästä viinasta, rasvasta, ytimestä ja puhtaasta viinasta.

 Och HERREN Sebaot skall på detta berg  göra ett gästabud för alla folk,  ett gästabud med feta rätter,      ett gästabud med starkt vin,  ja, med feta, märgfulla rätter,      med starkt vin, väl klarat.

Ja tällä vuorella on hän kääriliinan paneva pois, jolla kaikki ihmiset käärityt ovat, ja peittovaatteen, jolla kaikki pakanat peitetyt ovat.

 Och han skall på detta berg göra om intet  det dok som höljer alla folk,  och det täckelse som betäcker alla folkslag.

Sillä kuolema pitää nieltämän ijankaikkisesti, ja Herra, Herra on kyyneleet pyyhkivä pois jokaisen kasvoista, ja on ottava kansansa häväistykset pois kaikissa maakunnissa; sillä Herra on sen sanonut.

 Han skall för alltid göra döden om intet;  och Herren, HERREN      skall avtorka tårarna      från alla ansikten,  och skall taga bort      sitt folks smälek      överallt på jorden.  Ty så har HERREN talat.

Silloin sanotaan: katso, tämä on meidän Jumalamme jota me odotamme, ja hän auttaa meitä; tämä on Herra, häntä me odotamme, iloitaksemme ja riemuitaksemme hänen autuudessansa.

 På den tiden skall man säga:  Se, där är vår Gud,      som vi förbidade      och som skulle frälsa oss.  Ja, där är HERREN, som vi förbidade;  låtom oss fröjdas och vara glada över hans frälsning.

Sillä Herran käsi lepää tällä vuorella; mutta Moab runnellaan sen alla, niinkuin korret sotkutaan loassa.

 Ty HERRENS hand skall vila över detta berg,  men Moab skall bliva nedtrampad i sitt eget land,  likasom strå trampas ned i gödselpölen.

Ja Herra hajoittaa kätensä heidän sekaansa, niinkuin uija hajoittaa uidaksensa; ja hän on käsivarrellansa heidän prameutensa alentava.

 Och huru han än där breder ut sina händer,  lik simmaren, när han simmar,  så skall dock hans högmod bliva nedbrutet,  trots hans händers alla konster.

Ja sinun muuries korkiat vahvistukset hän kallistaa, alentaa ja heittää tomuun.

 Ja, dina murars höga fäste  störtar han omkull och ödmjukar,  han slår det till jorden, ned i stoftet.