Zechariah 1

Kahdeksantena kuukautena toisena Dariuksen vuotena, tapahtui Herran sana Sakarjalle Berekian pojalle, Iddon pojalle, prophetalle, sanoen:

EN el mes octavo, en el año segundo de Darío, fué palabra de JEHOVÁ á Zachârías profeta, hijo de Berechîas, hijo de Iddo, diciendo:

Herra on ollut vihainen teidän isillenne sangen kovasti.

Enojóse JEHOVÁ con ira contra vuestros padres.

Sano siis heille: näin sanoo Herra Zebaot: kääntykäät minun tyköni, sanoo Herra Zebaot; niin minä käännyn teidän tykönne, sanoo Herra Zebaot.

Les dirás pues: Así ha dicho JEHOVÁ de los ejércitos: Volveos á mí, dice JEHOVÁ de los ejércitos, y yo me volveré á vosotros, ha dicho JEHOVÁ de los ejércitos.

Älkäät olko niinkuin teidän isänne, joille entiset prophetat saarnasivat, sanoen: näin sanoo Herra Zebaot: palatkaat teidän pahoista teistänne ja teidän häijystä menostanne; mutta ei he kuulleet, eikä totelleet minua, sanoo Herra.

No seáis como vuestros padres, á los cuales dieron voces los primeros profetas, diciendo: Así ha dicho JEHOVÁ de los ejércitos: Volveos ahora de vuestros malos caminos, y de vuestras malas obras: y no atendieron, ni me escucharon, dice JEHOVÁ.

Kussa nyt ovat teidän isänne? ja vieläkö prophetat elävät?

Vuestros padres, ¿dónde están? y los profetas ¿han de vivir para siempre?

Eikö niin ole tapahtunut, että minun sanani ja oikeuteni, jotka minä minun palveliaini prophetain kautta käskin, ovat teidän isiinne sattuneet? että heidän täytyi palata ja sanoa: niinkuin Herra Zebaot ajatteli meille tehdä meidän teittemme ja töittemme jälkeen, niin hän on myös meille tehnyt.

Empero mis palabras y mis ordenanzas que mandé á mis siervos los profetas, ¿no alcanzaron á vuestros padres? Por eso se volvieron ellos y dijeron: Como JEHOVÁ de los ejércitos pensó tratarnos conforme á nuestros caminos, y conforme á nuestras obras, así lo hizo con nosotros.

Neljäntenä päivänä kolmattakymmentä ensimäisessä kuukaudessa toistakymmentä, joka on Sebatin kuu, toisena Dariuksen vuotena, tapahtui Herran sana Sakarjalle Berekian pojalle, Iddon pojalle, prophetalle, ja hän sanoi:

Á los veinticuatro del mes undécimo, que es el mes de Sebath, en el año segundo de Darío, fué palabra de JEHOVÁ á Zachârías profeta, hijo de Berechîas, hijo de Iddo, diciendo:

Minä näin yöllä, ja katso, mies istui ruskian hevosen päällä, ja seisahti myrttien sekaan laaksossa, ja hänen takanansa olivat ruskiat ja maksankarvaiset ja valkiat hevoset.

Vi de noche, y he aquí un varón que cabalgaba sobre un caballo bermejo, el cual estaba entre los mirtos que había en la hondura; y detrás de él había caballos bermejos, overos, y blancos.

Ja minä sanoin: minun herrani, kutka nämät ovat? Ja enkeli, joka minun kanssani puhui, sanoi minulle: minä osoitan sinulle, kutka nämät ovat.

Entonces dije: ¿Qué son éstos, señor mío? Y díjome el ángel que hablaba conmigo: Yo te enseñaré qué son éstos.

Ja mies, joka myrttien seassa oli, vastasi ja sanoi: nämät ovat ne, jotka Herra on lähettänyt vaeltamaan lävitse maan.

Y aquel varón que estaba entre los mirtos respondió, y dijo: Éstos son los que JEHOVÁ ha enviado á recorrer la tierra.

Mutta he vastasivat Herran enkelille, joka myrttien seassa oli, ja sanoivat: me olemme vaeltaneet maan lävitse, ja katso, kaikki maa istuu alallansa.

Y ellos hablaron á aquel ángel de JEHOVÁ que estaba entre los mirtos, y dijeron: Hemos recorrido la tierra, y he aquí toda la tierra está reposada y quieta.

Niin vastasi Herran enkeli ja sanoi: Herra Zebaot, kuinka kauvan et sinä tahdo armahtaa Jerusalemia, ja Juudan kaupungeita, joille vihainen olet ollut nyt seitsemänkymmentä ajastaikaa?

Y respondió el ángel de JEHOVÁ, y dijo: Oh JEHOVÁ de los ejércitos, ¿hasta cuándo no tendrás piedad de Jerusalem, y de las ciudades de Judá, con las cuales has estado airado por espacio de setenta años?

Ja Herra vastasi sille enkelille, joka minun kanssani puhui, hyvillä ja lohdullisilla sanoilla.

Y JEHOVÁ respondió buenas palabras, palabras consolatorias á aquel ángel que hablaba conmigo.

Ja enkeli, joka minua puhutteli, sanoi minulle: saarnaa ja sano: näin sanoo Herra Zebaot: minä olen suuresti kiivastunut Jerusalemille ja Zionille;

Y díjome el ángel que hablaba conmigo: Clama diciendo: Así ha dicho JEHOVÁ de los ejércitos: Celé á Jerusalem y á Sión con gran celo:

Mutta minä olen juuri vihainen myös suruttomille pakanoille; sillä minä olin ainoasti vähän vihainen, mutta he auttivat hävitykseen.

Y con grande enojo estoy airado contra las gentes que están reposadas; porque yo estaba enojado un poco, y ellos ayudaron para el mal.

Sentähden näin sanoo Herra: minä palajan Jerusalemiin laupiudella, ja minun huoneeni pitää hänessä rakennettaman, sanoo Herra Zebaot; ja Jerusalemin päälle pitää mittanuora vedettämän.

Por tanto, así ha dicho JEHOVÁ: Yo me he tornado á Jerusalem con miseraciones; en ella será edificada mi casa, dice JEHOVÁ de los ejércitos, y la plomada será tendida sobre Jerusalem.

Ja saarnaa vielä ja sano: näin sanoo Herra Zebaot: taas pitää minun kaupungeilleni hyvin käymän, ja Herra on Zionia taas lohduttava, ja Jerusalem taas valitaan.

Clama aún, diciendo: Así dice JEHOVÁ de los ejércitos: Aun serán ensanchadas mis ciudades por la abundancia del bien; y aun consolará JEHOVÁ á Sión, y escogerá todavía á Jerusalem.

Ja minä nostin silmäni ja näin: ja katso, siellä oli neljä sarvea.

Después alcé mis ojos, y miré, y he aquí cuatro cuernos.

Ja minä sanoin enkelille, joka puhui minun kanssani: mitä nämät ovat? Hän sanoi minulle: nämät ovat ne sarvet, jotka Juudan, Israelin ja Jerusalemin hajoittaneet ovat.

Y dije al ángel que hablaba conmigo: ¿Qué son éstos? Y respondióme: Éstos son los cuernos que aventaron á Judá, á Israel, y á Jerusalem.

Ja Herra osoitti minulle neljä seppää.

Mostróme luego JEHOVÁ cuatro carpinteros.

Silloin minä sanoin: mitä ne tahtovat tehdä? Hän sanoi: ne ovat ne sarvet, jotka Juudan hajoittaneet ovat, juuri niin, ettei kenkään ole voinut päätänsä nostaa; nämät ovat tulleet niitä karkottamaan, ja lohkaisemaan pakanain sarvia, jotka Juudan maan ylitse sarven nostaneet ovat sitä hajoittaaksensa.

Y yo dije: ¿Qué vienen éstos á hacer? Y respondióme, diciendo: Éstos son los cuernos que aventaron á Judá, tanto que ninguno alzó su cabeza; mas éstos han venido para hacerlos temblar, para derribar los cuernos de las gentes, que alzaron el cuerno sobre la tierra de Judá para aventarla.