Jeremiah 12

 HERRE, om jag vill gå till rätta med dig,  så behåller du dock rätten.  Likväl måste jag tala med dig om vad rätt är.  Varför går det de ogudaktiga så väl?  Varför hava alla trolösa så god lycka?Job 21,7. Ps. 73,3. Hab. 1,13. Mal. 3,15.

Herra, jos minä vielä kävisin sinun kanssas oikeudelle, niin sinä kuitenkin löydetään hurskaaksi; kuitenkin puhun minä sinun kanssas oikeudesta. Miksi käy jumalattomille niin hyvin, ja suurilla ylönannetuilla on kaikkinaista kyllä?

 Du planterar dem, och de slå rot;  de växa och bära frukt.  Nära är du i deras mun,  men fjärran är du från deras innersta.Jes. 29,13.

Sinä istutat heitä juurtumaan, kasvamaan ja kantamaan hedelmän; sinä olet läsnä heidän suussansa, vaan kaukana heidän sydämestänsä.

 Men du, HERRE, känner mig;  du ser mig och prövar      huru mitt hjärta är mot dig.  Ryck dem bort såsom får till att slaktas,  och invig dem till en dödens dag.Ps. 139,1 f.

Mutta minun sinä, Herra, tunnet, näet minun ja tutkistelet sydämeni sinun edessäs; tempaa heitä niinkuin lampaita teuraaksi tehtää, ja pyhitä heitä tappamisen päiväksi.

 Huru länge skall landet ligga sörjande  och gräset på marken allestädes förtorka,  så att både fyrfotadjur och fåglar förgås  för inbyggarnas ondskas skull,  under det att dessa säga:  »Han skall icke se vår undergång»Jes. 24,6. Jer. 4,25. 9,10.

Kuinka kauvan siis pitää maan niin surkiasti oleman, ja ruohon kaikissa paikoissa kedolla kuivuman? asuvaisten pahuuden tähden, että sekä eläimet että linnut katoovat; sillä he sanovat: hän kyllä vähän tietää, kuinka meille tästälähin käy.

 Om du icke orkar löpa      i kapp med fotgängare,  huru vill du då taga upp      tävlan med hästar?  Och om du nu känner dig trygg      i ett fredligt land,  huru skall det gå dig  bland Jordanbygdens snår?

Jos ne, jotka jalkaisin käyvät, väsyttävät teidät, kuinka siis silloin käy, kuin sinun täytyy hevosmiesten kanssa juosta? Ja jos sinä etsit niissä maakunnissa suruttomuutta, joissa rauha on, mitä sinulle on tapahtuva sen ylpiän Jordanin tykönä?

 Se, till och med dina bröder      och din faders hus      äro ju trolösa mot dig;  till och med dessa ropa      med full hals      bakom din rygg.  Du må icke tro på dem,  om de ock tala vänligt till dig.Jer. 9,4.

Sillä sinun veljes ja isäs huone ovat myös sinua vastaan petolliset ja pitittävät sinua täydellä kurkulla; sentähden älä usko heitä, jos he vielä ystävällisesti sinun kanssas puhuvat.

 Jag har övergivit mitt hus,      förskjutit min arvedel;  det som var kärast för min själ      lämnade jag i fiendehand.

Minun täytyy antaa minun huoneeni ylön, ja paeta minun perintöäni, ja antaa minun rakkaan sieluni vihollisten käsiin.

 Hon som är min arvedel blev mot mig      såsom ett lejon i skogen;  hon har höjt sin röst mot mig,      därför har jag fattat hat till henne.

Minun perintöni on tullut minulle niinkuin jalopeura metsässä, ja räyskyy minua vastaan, sentähden vihaan minä häntä.

 Skall min arvedel vara mot mig såsom en brokig rovfågel --      då må ock rovfåglar komma emot henne från alla sidor.  Upp, samlen tillhopa alla markens djur,      och låten dem komma för att äta!Jes. 56,9.

Minun perintöni on niinkuin kirjava lintu, jonka ympärille linnut heitänsä kokoovat; nouskaat ja kootkaat teitänne kaikki eläimet kedolla, tulkaat ja syökäät.

 Herdar i mängd fördärva min vingård      och förtrampa min åker;  de göra min sköna åker      till en öde öken.  Man gör den till en ödemark;

Monet paimenet ovat hävittäneet minun viinamäkeni, ja sotkuneet minun sarkani; he ovat tehneet minun kauniin sarkani korveksi ja autioksi.

     sörjande och öde ligger den framför mig.  Hela landet ödelägges,      ty ingen finnes, som vill akta på.

(Minä näen jo kaiketi) kuinka surkiasti hän on hävitetty, että koko maa on kylmillä; mutta ei yksikään sitä pannut sydämeensä.

 Över alla höjder i öknen      rycka förhärjare fram,  ja, HERRENS svärd förtär allt,  från den ena ändan av landet till den andra;      intet kött kan finna räddning.

Sillä hävittäjät tulevat kaikille kukkuloille korvessa, ja Herran miekka kuluttaa yhdestä maan äärestä niin toiseen, ja ei yhdelläkään lihalla pidä rauhaa oleman.

 De hava sått vete,      men skördat tistel;  de hava mödat sig fåfängt.  Ja, I skolen komma på skam med eder gröda      för HERRENS glödande vredes skull.3 Mos. 26,16. 5 Mos. 28,38. Mik. 6,16. Hagg. 1,6.

He kylvävät nisuja, mutta heidän pitää ohdakkeita niittämän, he tekevät itsellensä paljon vaivaa, mutta ei heidän pidä sitä nautitseman, eikä iloitseman vuoden tulostansa, Herran julman vihan tähden.

Så säger HERREN om alla de onda grannar som förgripa sig på den arvedel jag har givit åt mitt folk Israel: Se, jag skall rycka dem bort ur deras land, och Juda hus skall jag rycka undan ifrån dem.

Näin sanoo Herra kaikkia minun pahoja kyläni miehiä vastaan, jotka tarttuvat minun perintööni, jonka minä kansalleni Israelille jakanut olen: katso, minä revin heitä ylös heidän maastansa, ja otan ulos Juudan huoneen juuri heidän keskeltänsä.

Men därefter, sedan jag har ryckt dem bort, skall jag åter förbarma mig över dem och låta dem komma tillbaka, var och en till sin arvedel och var och en till sitt land.

Ja pitää tapahtuman, että kuin minä olen heidän ottanut ulos, armahdan minä jälleen heitä, ja annan kullekin oman perintönsä ja maansa jälleen.

Om de då rätt lära sig mitt folks vägar, så att de svärja vid mitt namn: »Så sant HERREN lever», likasom de förut lärde mitt folk att svärja vid Baal, då skola de bliva upprättade mitt ibland mitt folk.5 Mos. 6,13. 10,20. Jer. 4,2. Ef. 2,19 f.

Ja se on tapahtuva, jos he minun kansastani kaiketi oppivat vannomaan minun nimeni kautta (niin totta kuin Herra elää), niinkuin he ennen minun kansani opettivat vannomaan Baalin kautta: niin pitää heitä myös rakennettaman minun kansani seassa.

Men om de icke vilja höra, så skall jag alldeles bortrycka och förgöra det folket, säger HERREN.

Mutta jollei he kuule, niin minä totisesti revin ylös sen kansan, ja surmaan sen, sanoo Herra.