Ezekiel 43

Muri iho ka kawea ahau e ia ki te kuwaha, ara ki te kuwaha e anga ana ki te rawhiti.

Ja hän johdatti minun porttiin, siihen porttiin, joka on itään päin.

Na, ko te kororia o te Atua o Iharaira e puta mai ana, i te ara ki te rawhiti; ko tona reo rite tonu ki te haruru o nga wai maha: marama tonu te whenua i tona kororia.

Ja katso, Israelin Jumalan kunnia tuli itätietä, ja pauhasi, niinkuin suuri vesi pauhaa; ja maa kirkastui hänen kunniastansa.

Ko tona rite kei te ahua o taku kite i kite ai, ki tera i kite ra ahau i ahau e haere ana ki te whakangaro i te pa; rite tonu hoki nga kite ki taku i kite ai ki te awa, ki Kepara: a takoto tapapa ana ahau.

Ja tämä näky, jonka minä näin, oli senkaltainen kuin sekin näky, jonka minä näin, kuin minä tulin kaupunkia hävittämään ; ja nämät näyt olivat juuri niinkuin sekin näky, jonka minä näin Kebarin virran tykönä; ja minä lankesin maahan kasvoilleni.

Na kua tae te kororia o Ihowa ki roto ki te whare; i tika na te ara o te kuwaha e anga ana ki te rawhiti.

Ja Herran kunnia tuli templiin itäisen portin kautta.

Na ka hapainga ake ahau e te wairua, kawea ana e ia ki to roto marae. Na, kua ki te whare i te kororia o Ihowa.

Ja henki otti minun ja vei sisälliseen esikartanoon; ja katso, huone oli täynnä Herran kunniaa.

I rongo ano ahau i tetahi e korero ana ki ahau i roto i te whare: me te tu ano tetahi tangata ki toku taha.

Ja minä kuulin puheen minun tyköni huoneesta, ja yksi mies seisoi minun tykönäni,

Na ka mea ia ki ahau; E te tama a te tangata, Ko te wahi tenei i toku torona, ko te wahi ano i nga kapu o oku waewae, ko te wahi e noho nei ahau i waenganui i nga tama a Iharaira a ake ake; e kore ano toku ingoa tapu e whakapokea a muri nei e te whare o Iharaira, e ratou, e o ratou kingi, ki a ratou moepuku, ki nga tinana ranei o o ratou kingi i o ratou wahi tiketike;

Joka sanoi minulle: sinä ihmisen poika, tämä on minun istuimeni paikka ja minun pyötäjalkaini sia, jossa minä tahdon asua Israelin lasten seassa ijankaikkisesti; ja ei Israelin huone pidä enään saastuttaman minun pyhää nimeäni, ei he itse eikä heidän kuninkaansa huoruudellansa, eli kuningastensa raatoin kautta kukkuloillansa,

I ta ratou whakanohoanga i to ratou paepae ki te taha o toku paepae, i to ratou pou tatau i te taha o toku pou tatau, a ko te taiepa anake hei wehe i ahau i a ratou; i whakapokea e ratou toku ingoa tapu ki a ratou mea whakarihariha i mahia nei e ratou; no reira pau ake ratou i ahau, i ahau e riri ana.

Jotka asettivat kynnyksensä minun kynnykseni viereen ja ovensa minun oveni sivuun, ja seinä oli minun ja heidän vaiheellansa; ja he saastuttivat minun pyhän nimeni kauhistuksillansa, joita he tekivät, jonkatähden minä heitä vihassani hukutin.

Na me wehe atu e ratou o ratou moepuku me nga tinana o o ratou kingi, kia matara atu i ahau, a ka noho ahau ki waenganui i a ratou a ake ake.

Mutta nyt heidän pitää huoruutensa kauvas hylkäämän, ja kuningastensa haudat minun tyköäni; niin minä asun heidän tykönänsä ijankaikkisesti.

Ko koe, e te tama a te tangata whakakitea e koe te whare ki te whare o Iharaira, kia whakama ai ratou ki o ratou he; me whanganga hoki e ratou te tauira.

Sinä, ihmisen poika, osoita Israelin huoneelle templi, että he häpeäisivät pahoja töitänsä, ja anna heidän mitata kaikki muoto.

A, ki te whakama ratou ki nga mea katoa i mea ai ratou, whakakitea ki a ratou te ahua o te whare, tona whai hanga, ona putanga atu, ona tapokoranga ki roto, ona ahua katoa, ona ritenga katoa, me ona ahua katoa, me ona ture katoa, tuhituhia ano k i to ratou aroaro, kia mau ai i a ratou tona ahua katoa me ona ritenga katoa, kia mahia ai e ratou.

Ja kuin he kaikkia töitänsä häpeevät, niin osoita heille huoneen rakennuksen muoto, läpikäytävät, kuvat, kaikki menot, järjestykset ja oikeudet; ja kirjoita heidän eteensä, että he kaikki sen muodot ja kaikki sen säädyt pitäisivät ja tekisivät.

Ko te ture tenei o te whare; ko nga taha katoa i runga i te tihi o te maunga, tapu rawa a tawhio noa. Nana, ko te ture tenei o te whare.

Tämä on huoneen laki: vuorten kukkuloilla pitää kaikki sen rajat joka taholta pyhimmät oleman; katso, tämä on huoneen laki.

Ko nga roroa enei o te aata, ara ko nga whatianga: he whatianga me te whanui ringa kei roto i te whatianga; a raro he whatianga, ko te whanui he whatianga, ko te taha i te niao he whanganga ringa a tawhio noa: ko te kaupapa tenei o te aata.

Mutta tämä on alttarin mitta, sen kyynärän jälkeen, joka on kämmenen leveys pitempi yhteistä kyynärää: sen jalka oli kyynärää korkia ja kyynärää leveä, ja sen äärestä reunaan, ympäri yksi vaaksa; ja tämä on alttarin korkeus.

Na, ko te turanga i runga i te whenua, haere ake ki to raro papa, e rua whatianga; ko te whanui kia kotahi whatianga; ko to te papa i raro tae noa ki te papa nui, e wha whatianga; ko te whanui, kotahi whatianga.

Ja jalasta maan päältä eroitukseen oli kaksi kyynärää korkeutta ja kyynärä leveyttä; mutta vähemmästä eroituksesta enempää, neljä kyynärää korkeutta ja kyynärä leveyttä.

Na, ko to runga aata, e wha whatianga; i te takuahi o te aata whakarunga kia wha nga haona.

Mutta Harel neljä kyynärää korkia, ja neljä sarvea ylhäällä Arielista.

Kia tekau ma rua whatianga te roa o te takuahi o te aata, kia tekau ma rua whatianga te whanui, he tapawha, e wha hoki nga taha.

Ja Ariel oli kaksitoistakymmentä kyynärää pitkä ja kaksitoistakymmentä kyynärää leveä, nelikulmainen joka neljältä taholtansa.

Na, ko te papa, kia tekau ma wha whatianga te roa, kia tekau ma wha ano te whanui o nga taha e wha: ko te niao i te taha hei te hawhe whatianga; ko te turanga, kia kotahi te whatianga a tawhio noa; kia anga ano te pikitanga ki te rawhiti.

Ja alttarin päällinen oli neljätoistakymmentä kyynärää pitkä ja neljätoistakymmentä kyynärää leveä, nelikulmainen joka neljätä taholta; ja reuna kävi ympäri, puoli kyynärää leviä, ja sen jalka kyynärää korkia, ja sen astuimet olivat itään päin.

I ki mai ano ia ki ahau, E te tama a te tangata, ko te kupu tenei a te Ariki, a Ihowa, Ko nga tikanga tenei o te aata i te ra e hanga ai hei whakaekenga mo te tahunga tinana, hei tauhiuhi mo te toto.

Ja hän sanoi minulle: sinä ihmisen poika, näin sanoo Herra, Herra: nämät pitää oleman alttarin säädyt, kuin se tehdään, jettä uhrattaisiin siinä polttouhria, ja priiskotettaisiin verta sen päälle.

Me hoatu e koe he puru, he kuao, hei whakahere hara ki nga tohunga, ki nga Riwaiti, ki nga uri o Haroko, e whakatata ana ki ahau minita ai, e ai ta te Ariki, ta Ihowa.

Ja papeille, Leviläisille Zadokin suvusta, jotka minun edelläni käyvät, palvellen minua, sanoo Herra, Herra, pitää sinun antaman nuoren härjän syntiuhriksi.

Me tango ano e koe tetahi wahi o ona toto, ka pani ki ona haona e wha, ki nga koki e wha o te papa, ki te taha a tawhio noa: na ka purea taua aata e koe, ka meinga kia ma.

Ja sen verta pitää sinun ottaman ja priiskottaman sillä sen neljä sarvea ja neljä kulmaa reunan ympäri: sillä pitää sinun sen sovittaman ja pyhittämän.

Me tiki ano te puru, te whakahere hara, a mana e tahu ki te wahi o te whare i whakaritea i waho o te wahi tapu.

Ja pitää ottaman syntiuhrihärjän, ja polttaman sen huoneen eripaikassa, ulkona pyhästä.

Na i te rua o nga ra me whakahere he koati toa, he mea kohakore, hei whakahere hara, a ka purea te aata, ka peratia me ta ratou purenga ki te kau.

Ja toisena päivänä pitää sinun uhraaman virheettömän kauriin syntiuhriksi; ja heidän pitää puhdistaman alttarin niinkuin härjälläkin puhdistettiin.

Ka oti te pure e koe, me whakahere he kuao puru, he mea kohakore, me tetahi hipi toa o te kahui, hei te mea kohakore.

Kuin se on tapahtunut, niin sinun pitää uhraaman nuoren virheettömän mullin ja virheettömän oinaan laumasta.

Me whakahere e koe ki te aroaro o Ihowa, mea maka ano e nga tohunga he tote ki runga, ka whakaeke ai hei tahunga tinana ki a Ihowa.

Ja uhraa ne molemmat Herran edessä; ja heittäkään papit siihen suolaa, ja uhratkaan ne Herran polttouhriksi.

E whitu nga ra e mahia ai e koe he hipi hei whakahere hara i tenei ra, i tenei ra; me mahi ano e ratou he kuao puru me tetahi hipi toa o te kahui, he mea kohakore.

Näin sinun pitää seitsemän päivää uhraaman, kauriin joka päivä syntiuhriksi: mullin ja oinaan laumasta, jotka molemmat virheettömät olemaan pitää.

E whitu nga ra e tahia ai e ratou te poke o te aata, e purea ai; ka pena ta ratou whakatapu i te aata.

Ja näin heidän pitää alttarin sovittaman seitsemän päivää, ja puhdistaman sen, täyttämän kätensä.

A ka poto enei ra, na i te waru o nga ra, i o muri iho ano, ka mahia e nga tohunga a koutou tahunga tinana ki runga ki te aata, me a koutou whakahere mo te pai: a ka manako ahau ki a koutou, e ai ta te Ariki, ta Ihowa.

Ja niiden seitsemän päivän perästä pitää papit, kahdeksantena päivänä ja sitte aina, uhraaman alttarille teidän polttouhrinne ja kiitosuhrinne; niin minä tahdon teille olla armollinen, sanoo Herra, Herra.