Micah 4

Mutta viimeisinä päivinä pitää sen vuoren, jolla Herran huone on, vahvistuman, ja oleman korkeimman kaikkia muita vuoria, ja korotettaman kukkulain ylitse; ja kansat pitää sinne juokseman.

 Men det skall ske i kommande dagar  att det berg där HERRENS hus är  skall stå där fast grundat, ypperst ibland bergen,  och vara upphöjt över andra höjder;  och folk skall strömma ditupp,

Ja moninaiset pakanat sinne menemän ja sanoman: tulkaat ja astukaamme ylös Herran vuorelle ja Jakobin Jumalan huoneen tykö, että hän opettais meille teitänsä, ja me vaeltaisimme hänen poluillansa. Sillä Zionista on laki tuleva, ja Herran sana Jerusalemista.

 ja, många hednafolk skola gå åstad      och skola säga:  »Upp, låt oss draga åstad      till HERRENS berg,      upp till Jakobs Guds hus,  för att han må undervisa oss om sina vägar,      så att vi kunna vandra på hans stigar.»  Ty från Sion skall lag utgå,  och HERRENS ord från Jerusalem.

Ja hän on tuomitseva paljon kansan seassa, ja rankaiseva väkevät pakanat kaukaisissa maakunnissa; silloin pitää heidän miekkansa vannaiksi tekemän ja keihäänsä viikahteiksi. Ei yhdenkään kansan pidä toista kansaa vastaan miekkaa nostaman, eikä enään tottuman sotimaan.

 Och han skall döma mellan många folk  och skipa rätt åt mäktiga hednafolk,      ända bort i fjärran land.  Då skola de smida sina svärd till plogbillar  och sina spjut till vingårdsknivar.  Folken skola ej mer lyfta svärd mot varandra  och icke mer lära sig att strida.

Jokaisen pitää viinapuunsa ja fikunapuunsa alla pelkäämättä asuman; sillä Herran Zebaotin suu on sen puhunut.

 Och var och en skall sitta under sitt vinträd  och sitt fikonträd, och ingen skall förskräcka honom;  ty så har HERREN Sebaots mun talat.

Jokainen kansa pitää Jumalansa nimessä vaeltaman; mutta meidän pitää vaeltaman Herran meidän Jumalamme nimeen, aina ja ijankaikkisesti.

 Ja, alla andra folk vandra  vart och ett i sin guds namn,  men vi vilja vandra i HERRENS, vår Guds, namn,  alltid och evinnerligen.

Sillä ajalla, sanoo Herra, tahdon minä ontuvaiset koota, ja saattaa hyljätyt kokoon, ja sen, jota minä vaivannut olen.

 På den dagen, säger HERREN,      skall jag församla de haltande  och hämta tillhopa de fördrivna      och dem som jag har hemsökt med olyckor.

Ja tahdon ontuvaiselle perillisiä saattaa, ja heikon suureksi kansaksi tehdä. Ja Herra on itse oleva heidän kuninkaansa Zionin vuorella tästä ajasta hamaan ijankaikkisuuteen.

 Och jag skall låta de haltande bliva en kvarleva  och de långt bort förjagade ett mäktigt folk;  och HERREN skall vara konung över dem      på Sions berg      från nu och till evig tid.

Ja sinä Ederin torni, Zionin tyttären linna, sinun tykös pitää tuleman, ja pitää tuleman sen entinen esivalta, Jerusalemin tyttären valtakunta.

 Och du Herdetorn,      du dotter Sions kulle,      till dig skall det komma,  ja, till dig skall det återvända, det forna herradömet,  dottern Jerusalems konungavälde.

Miksi sinä nyt niin lakkaamatta huudat? Eikö kuningas ole sinun kanssas? Ovatko sinun neuvonantajas hukkuneet, että kipu tarttui sinuun niinkuin synnyttäväiseen?

 Men varför skriar du nu så högt?  Finnes då ingen konung i dig,  har du icke mer någon rådklok man,  eftersom ångest, lik en barnaföderskas, har gripit dig?

Murehdi ja huokaa sinä, Zionin tytär, niinkuin synnyttäväinen: sillä sinun täytyy mennä ulos kaupungista ja kedolla asua, ja mennä hamaan Babeliin; mutta sinä päästetään taas sieltä, siellä on Herra sinun päästävä sinun vihollises kädestä.

 Ja, väl må du vrida dig i födslosmärtor      såsom en barnaföderska, du dotter Sion;  ty nu måste du ut ur staden,      du måste bo på öppna fältet;  ja, du skall komma ända till Babel --      där skall du finna räddning,  där skall HERREN förlossa dig      ur dina fienders hand.

Sillä monet pakanat pitää kokoontuman sinua vastaan, ja sanoman: hän on alttiiksi annettu, me tahdomme meidän himomme nähdä Zionista.

 Nu hava många hednafolk      församlat sig mot dig,  och de säga: »Må hon varda skändad,      så att våra ögon få skåda med lust på Sion.»

Mutta ei he Herran ajatuksista mitään tiedä, eikä ota vaaria hänen neuvostansa; sillä hän on hakenut heitä kokoon, niinkuin lyhteet riiheen.

 Men dessa känna icke      HERRENS tankar,  de förstå icke hans rådslut,  att han har samlat dem såsom kärvar till tröskplatsen.

Sentähden nouse ja tapa riihtä sinä Zionin tytär; sillä minä tahdon sinulle tehdä rautaiset sarvet ja vaskiset kynnet, ettäs paljon kansaa runtelet. Niin minä tahdon myös heidän tavaransa alttiiksi antaa Herralle, ja heidän hyvyytensä kaiken maailman hallitsialle.

 Upp då och tröska, du dotter Sion!  Ty jag skall giva dig horn av järn  och giva dig klövar av koppar,  för att du må sönderkrossa många folk.  Och deras byte skall du giva till spillo åt HERREN  och deras skatter åt hela jordens HERRE.