Psalms 63

Davidin Psalmi, kuin hän oli Juudan korvessa. Jumala, sinä olet minun Jumalani! Varhain minä sinua etsin: sinua minun sieluni janoo, minun lihani halaa sinua karkiassa ja kuivassa maassa, joka vedetöin on.

Niinkuin minä näin sinun pyhässä, katsellakseni sinun voimaas ja kunniaas;

Sillä sinun laupiutes on parempi kuin elämä: minun huuleni pitää sinua kiittämän.

Niin minä tahdon kunnioittaa sinua minun elinaikanani, ja minun käteni nostaa ylös sinun nimees.

Niinkuin lihavuudella ja rasvalla pitää minun sieluni ravittaman: ja minun suuni pitää kiittämän iloisilla huulilla.

Kuin minä vuoteeseni lasken, niin minä muistan sinua:kuin minä herään, niin minä puhun sinusta.

Sillä sinä olet minun apuni, ja sinun siipeis varjon alla minä kerskaan.

Minun sieluni riippuu sinussa: sinun oikia kätes minun tukee.

Mutta he etsivät kadottaaksensa minun sieluni: heidän täytyy maan alle mennä.

Heidän pitää miekkaan lankeeman, ketuille osaksi tuleman.

Mutta kuninkaan pitää iloitseman Jumalassa: joka hänen kauttansa vannoo, se kunnioitetaan; sillä valhetteliain suu pitää tukittaman.