Psalms 71

Επι σε, Κυριε, ηλπισα ας μη καταισχυνθω ποτε.

Sinuun, Herra, minä uskallan: älä anna minua ikänä häväistä.

Δια την δικαιοσυνην σου λυτρωσον με και ελευθερωσον με Κλινον προς εμε το ωτιον σου και σωσον με.

Vapahda minua vanhurskaudessa ja pelasta minua: kallista korvas minun puoleeni ja auta minua.

Γενου εις εμε τοπος οχυρος, δια να καταφευγω παντοτε συ διεταξας να με σωσης, διοτι πετρα μου και φρουριον μου εισαι.

Ole minulle vahva turva, johon minä aina pakenisin: sinä olet luvannut minua auttaa; sillä sinä olet minun kallioni ja linnani.

Θεε μου, λυτρωσον με εκ δυναμεως ασεβους, εκ χειρος παρανομου και αδικου.

Minun Jumalani, auta minua jumalattoman kädestä, väärän ja väkivaltaisen kädestä.

Διοτι συ εισαι η ελπις μου, Κυριε Θεε το θαρρος μου εκ νεοτητος μου.

Sillä sinä olet minun turvani, Herra, Herra: minun toivoni hamasta minun nuoruudestani.

Επι σε επεστηριχθην εκ της κοιλιας συ εισαι σκεπη μου εκ των σπλαγχνων της μητρος μου εις σε θελει εισθαι παντοτε ο υμνος μου.

Sinuun minä olen luottanut hamasta äitini kohdusta, sinä minun vedit ulos äitini kohdusta: sinusta on aina minun kerskaukseni.

Ως τερας κατεσταθην εις τους πολλους αλλα συ εισαι το δυνατον καταφυγιον μου,

Minä olen monelle ihmeeksi tullut; mutta sinä olet minun vahva turvani.

Ας εμπλησθη το στομα μου απο του υμνου σου, απο της δοξης σου, ολην την ημεραν.

Täytä minun suuni sinun kiitoksestas ja sinun kunniastas joka päivä.

Μη με απορριψης εν καιρω γηρατος οταν εκλειπη η δυναμις μου, μη με εγκαταλιπης.

Älä minua heitä pois minun vanhuudessani: älä minua hylkää, kuin minä heikoksi tulen.

Διοτι οι εχθροι μου λαλουσι περι εμου και οι παραφυλαττοντες την ψυχην μου συμβουλευονται ομου,

Sillä minun viholliseni puhuvat minua vastaan: ja jotka minun sieluani väijyvät, he keskenänsä neuvoa pitävät,

Λεγοντες, Ο Θεος εγκατελιπεν αυτον καταδιωξατε και πιασατε αυτον, διοτι δεν υπαρχει ο σωζων.

Ja sanovat: Jumala hylkäsi hänen; ajakaat takaa ja käsittäkäät häntä, sillä ei ole vapahtajaa.

Θεε, μη μακρυνθης απ εμου Θεε μου, ταχυνον εις βοηθειαν μου.

Jumala, älä erkane kauvas minusta: minun Jumalani, riennä minua auttamaan.

Ας αισχυνθωσιν, ας εξαλειφθωσιν οι εχθροι της ψυχης μου ας σκεπασθωσι απο ονειδους και εντροπης οι ζητουντες το κακον μου.

Hävetköön ja hukkukoon, jotka minun sieluani vastaan ovat: häpiän ja häväistyksen alle tulkoon, jotka minulle pahaa suovat.

Εγω δε παντοτε θελω ελπιζει, και θελω προσθετει επι παντας τους επαινους σου.

Mutta minä odotan aina, ja korotan aina sinun kiitokses.

Το στομα μου θελει κηρυττει την δικαιοσυνην σου και την σωτηριαν σου ολην την ημεραν διοτι δεν δυναμαι να απαριθμησω αυτας.

Minun suuni pitää ilmoittaman sinun vanhurskauttas, joka päivä sinun autuuttas, joita en minä voi kaikkia lukea.

Θελω περιπατει εν τη δυναμει Κυριου του Θεου θελω μνημονευει την δικαιοσυνην σου, σου μονου.

Minä vaellan Herran, Herran väkevyydessä: minä tahdon muistaa ainoastaan sinun vanhurskauttas.

Θεε, συ με εδιδαξας εκ νεοτητος μου και μεχρι του νυν εκηρυττον τα θαυμασια σου.

Jumala, sinä olet minua nuoruudestani opettanut, sentähden minä julistan sinun ihmeitäs.

Μη με εγκαταλιπης μηδε μεχρι του γηρατος και πολιας, Θεε, εωσου κηρυξω τον βραχιονα σου εις ταυτην την γενεαν, την δυναμιν σου εις παντας τους μεταγενεστερους.

Ja minun vanhuudessani ja harmaaksi tultuani älä, Jumala, minua hylkää, siihenasti kuin minä ilmoitan sinun käsivartes lasten lapsille, ja sinun väkevyytes kaikille tulevaisille.

Διοτι η δικαιοσυνη σου, Θεε, ειναι υπερυψωμενη διοτι εκαμες μεγαλεια Θεε, τις ομοιος σου,

Ja tosin, Jumala, sinun vanhurskautes on sangen korkia, sinä teet suuria: Jumala, kuka on sinun vertaises?

οστις εδειξας εις εμε θλιψεις πολλας και ταλαιπωριας, και παλιν με ανεζωοποιησας και εκ των αβυσσων της γης παλιν ανηγαγες με;

Sillä sinä annat minun nähdä paljon ja suuria ahdistuksia, ja virvoitat minua jälleen; ja taas sinä haet minua ulos maan syvyydestä.

Ηυξησας το μεγαλειον μου και επιστρεψας με παρηγορησας.

Sinä teet minun sangen suureksi, ja lohdutat minua jälleen.

Και εγω, Θεε μου, θελω δοξολογει εν τω οργανω του ψαλτηριου σε και την αληθειαν σου εις σε θελω ψαλμωδει εν κιθαρα, Αγιε του Ισραηλ.

Niin minäkin kiitän sinua psaltarilla, sinun totuuttas, minun Jumalani: minä veisaan kiitosta sinulle kanteleilla, sinä pyhä Israelissa.

Θελουσιν αγαλλεσθαι τα χειλη μου, οταν εις σε ψαλμωδω και η ψυχη μου, την οποιαν ελυτρωσας.

Minun huuleni pitää kiittämän, koska minä sinulle veisaan, ja minun sieluni, jonkas lunastit.

Ετι δε η γλωσσα μου ολην την ημεραν θελει μελετα την δικαιοσυνην σου διοτι ενετραπησαν, διοτι κατησχυνθησαν, οι ζητουντες το κακον μου.

Ja minun kieleni puhuu myös joka päivä sinun vanhurskaudestas; sentähden hävetkään he ja häpiään tulkoon, jotka minulle pahaa suovat.