Psalms 56

Εις τον πρωτον μουσικον, επι Ιωναθ−ελεμ−ρεχοκιμ, Μικταμ του Δαβιδ, οποτε εκρατησαν αυτον οι Φιλισταιοι εν Γαθ. Ελεησον με, ω Θεε, διοτι ανθρωπος χασκει να με καταπιη ολην την ημεραν πολεμων με καταθλιβει.
Davidin kultainen kappale mykästä mettisestä muukalaisten seassa, kuin Philistealaiset käsittivät hänen Gatissa. Jumala, ole minulle armollinen; sillä ihmiset tahtovat minua niellä ylös: joka päivä he sotivat ja ahdistavat minua.
Οι εχθροι μου χασκουσιν ολην την ημεραν να με καταπιωσι διοτι πολλοι ειναι, Υψιστε, οι πολεμουντες με.
Minun kadehtiani tahtovat joka päivä minua niellä ylös; sillä moni sotii ylpiästi minua vastaan.
Καθ ην ημεραν φοβηθω, επι σε θελω ελπιζει
Kuin minä pelkään, niin minä toivon sinuun.
εν τω Θεω θελω αινεσει τον λογον αυτου επι τον Θεον ηλπισα δεν θελω φοβηθη τι να μοι καμη σαρξ;
Jumalassa minä kerskaan hänen sanaansa: Jumalaan minä toivon, en minä pelkää: mitä liha minun tekis?
Καθ εκαστην μεταπλαττουσι τα λογια μου παντες οι διαλογισμοι αυτων ειναι κατ εμου εις κακον.
Joka päivä he minun sanojani kääntelevät; kaikki heidän ajatuksensa ovat pahuuteen minua vastaan.
Συναγονται, κρυπτονται, παραφυλαττουσι τα βηματα μου, πως να πιασωσι την ψυχην μου.
He pitävät yhtä, ja väijyvät, ja ottavat minun askeleistani vaarin, kuinka he minun sieluni käsittäisivät.
Θελουσι λυτρωθη δια της ανομιας; Θεε, εν τη οργη σου κατακρημνισον τους λαους.
Pitäiskö heidän vääryydestänsä pääsemän? Syökse, Jumala, se kansa alas vihassas.
Συ αριθμεις τας αποπλανησεις μου θες τα δακρυα μου εις την φιαλην σου δεν ειναι ταυτα εν τω βιβλιω σου;
Sinä olet lukenut minun kulkemukseni: sinä panet minun kyyneleeni leiliis: eikö ne ole sinun kirjassas?
Τοτε θελουσιν επιστρεψει οι εχθροι μου εις τα οπισω, καθ ην ημεραν σε επικαλεσθω εξευρω τουτο, διοτι ο Θεος ειναι υπερ εμου.
Silloin pitää viholliseni kääntämän heitänsä takaperin, sinä päivänä, kuin minä huudan: sen minä tiedän, ettäs minun Jumalani olet.
Εν τω Θεω θελω αινεσει τον λογον αυτου εν τω Κυριω θελω αινεσει τον λογον αυτου.
Jumalassa minä kerskaan hänen sanaansa: Herrassa minä kerskaan hänen sanaansa.
Επι τον Θεον ελπιζω δεν θελω φοβηθη τι να μοι καμη ανθρωπος;
Jumalaan minä toivon, en minä pelkää: mitä ihminen tekis?
Επανω μου, Θεε, ειναι αι προς σε ευχαι μου θελω σοι αποδιδει δοξολογιας.
Minä olen sinulle, Jumala, luvannut, minä tahdon sinua kiittää.
Διοτι ελυτρωσας την ψυχην μου εκ θανατου, ουχι και τους ποδας μου εξ ολισθηματος, δια να περιπατω ενωπιον του Θεου εν τω φωτι των ζωντων;
Sillä sinä olet pelastanut minun sieluni kuolemasta, minun jalkani lankeemisesta; että minä vaeltaisin Jumalan edessä eläväin valkeudessa.