Psalms 11

Εις τον πρωτον μουσικον. Ψαλμος του Δαβιδ. Επι τον Κυριον πεποιθα πως λεγετε εις την ψυχην μου, Φευγε εις το ορος σας, ως πτηνον;

Davidin Psalmi, edelläveisaajalle. Herraan minä uskallan: kuinka te sanotte sielulleni, että hän lentäis niinkuin lintu teidän vuoreltanne?

Διοτι, ιδου, οι ασεβεις ενετειναν τοξον ητοιμασαν τα βελη αυτων επι την χορδην, δια να τοξευσωσιν εν σκοτει τους ευθεις την καρδιαν.

Sillä katsos, jumalattomat jännittävät joutsen ja panevat nuolensa jänteelle, salaisesti ampuaksensa hurskaita.

Εαν τα θεμελια καταστραφωσιν, ο δικαιος τι δυναται να καμη;

Sillä he rikkoivat perustuksen: mitä vanhurskas taitaa toimittaa?

Ο Κυριος ειναι εν τω ναω τω αγιω αυτου ο Κυριος εν τω ουρανω εχει τον θρονον αυτου οι οφθαλμοι αυτου βλεπουσι, τα βλεφαρα αυτου εξεταζουσι, τους υιους των ανθρωπων.

Herra on pyhässä templissänsä, Herran istuin on taivaissa; hänen silmänsä ottavat vaarin, ja hänen silmänsä laudat koettelevat ihmisten lapsia.

Ο Κυριος εξεταζει τον δικαιον τον δε ασεβη και τον αγαπωντα την αδικιαν μισει η ψυχη αυτου.

Herra koettelee vanhurskasta; hänen sielunsa vihaa jumalatointa, ja jotka vääryyttä rakastavat.

Θελει βρεξει επι τους ασεβεις παγιδας πυρ και θειον και ανεμοζαλη ειναι η μερις του ποτηριου αυτων.

Hän antaa sataa jumalattomain päälle pitkäisen leimauksia, tulta ja tulikiveä, ja antaa heille tuulispäät palkaksi.

Διοτι δικαιος ων ο Κυριος, αγαπα δικαιοσυνην το προσωπον αυτου βλεπει ευθυτητα.

Sillä Herra on vanhurskas ja rakastaa vanhurskautta, että hänen kasvonsa katsovat oikeutta.