Psalms 103

Ψαλμος του Δαβιδ. Ευλογει, η ψυχη μου, τον Κυριον και παντα τα εντος μου το ονομα το αγιον αυτου.

Davidin Psalmi. Kiitä Herraa, sieluni, ja kaikki mitä minussa on, hänen pyhää nimeänsä!

Ευλογει, η ψυχη μου, τον Κυριον, και μη λησμονης πασας τας ευεργεσιας αυτου

Kiitä Herraa, sieluni, ja älä unohda, mitä hyvää hän minulle tehnyt on,

τον συγχωρουντα πασας τας ανομιας σου τον ιατρευοντα πασας τας αρρωστιας σου

Joka sinulle kaikki syntis antaa anteeksi, ja parantaa kaikki rikokses;

τον λυτρονοντα εκ της φθορας την ζωην σου τον στεφανουντα σε με ελεος και οικτιρμους

Joka henkes päästää turmeluksesta, joka sinun kruunaa armolla ja laupiudella;

τον χορταζοντα εν αγαθοις το γηρας σου η νεοτης σου ανανεουται ως του αετου.

Joka suus täyttää hyvyydellä, että sinun nuoruutes uudistetaan niinkuin kotkan.

Ο Κυριος καμνει δικαιοσυνην και κρισιν εις παντας τους αδικουμενους.

Herra saattaa vanhurskauden ja tuomion kaikille, jotka vääryyttä kärsivät.

Εφανερωσε τας οδους αυτου εις τον Μωυσην, τα εργα αυτου εις τους υιους Ισραηλ.

Hän on tiensä Mosekselle tiettäväksi tehnyt, Israelin lapsille tekonsa.

Οικτιρμων και ελεημων ειναι ο Κυριος, μακροθυμος και πολυελεος.

Laupias ja armollinen on Herra, kärsiväinen ja aivan hyvä.

Δεν θελει δικολογει διαπαντος ουδε θελει φυλαττει την οργην αυτου εις τον αιωνα.

Ei hän aina riitele, eikä vihastu ijankaikkisesti.

Δεν εκαμεν εις ημας κατα τας αμαρτιας ημων, ουδε ανταπεδωκεν εις ημας κατα τας ανομιας ημων.

Ei hän synteimme perästä tee meille, eikä kosta meille pahain tekoimme jälkeen.

Διοτι οσον ειναι το υψος του ουρανου υπερανω της γης, τοσον μεγα ειναι το ελεος αυτου προς τους φοβουμενους αυτον.

Sillä niin korkia kuin taivas on maasta, antaa hän armonsa lisääntyä niille, jotka häntä pelkäävät.

Οσον απεχει η ανατολη απο της δυσεως, τοσον εμακρυνεν αφ ημων τας ανομιας ημων.

Niin kaukana kuin itä on lännestä, siirsi hän meistä pahat tekomme.

Καθως σπλαγχνιζεται ο πατηρ τα τεκνα, ουτως ο Κυριος σπλαγχνιζεται τους φοβουμενους αυτον.

Niinkuin isä armahtaa lapsia, niin Herrakin armahtaa pelkääväisiänsä;

Διοτι αυτος γνωριζει την πλασιν ημων, ενθυμειται οτι ειμεθα χωμα.

Sillä hän tietää, minkäkaltainen teko me olemme: hän muistaa meidät tomuksi.

Του ανθρωπου αι ημεραι ειναι ως χορτος ως το ανθος του αγρου, ουτως ανθει.

Ihminen on eläissänsä niinkuin ruoho: hän kukoistaa niinkuin kukkanen kedolla:

Διοτι διερχεται ο ανεμος επ αυτου, και δεν υπαρχει πλεον και ο τοπος αυτου δεν γνωριζει αυτο πλεον.

Kuin tuuli käy sen päällitse, niin ei hän enään kestä, eikä hänen siansa tunne häntä ensinkään.

Το δε ελεος του Κυριου ειναι απο του αιωνος και εως του αιωνος επι τους φοβουμενους αυτον και η δικαιοσυνη αυτου επι τους υιους των υιων

Mutta Herran armo pysyy ijankaikkisesta ijankaikkiseen, hänen pelkääväistensä päälle, ja hänen vanhurskautensa lasten lapsiin,

επι τους φυλαττοντας την διαθηκην αυτου και ενθυμουμενους τας εντολας αυτου δια να εκπληρωσιν αυτας.

Niille, jotka hänen liittonsa pitävät, ja muistavat hänen käskyjänsä, tehdäksensä niitä.

Ο Κυριος ητοιμασε τον θρονον αυτου εν τω ουρανω, και η βασιλεια αυτου δεσποζει τα παντα.

Herra on valmistanut istuimensa taivaassa, ja hänen valtakuntansa hallitsee kaikkia.

Ευλογειτε τον Κυριον, αγγελοι αυτου, δυνατοι εν ισχυι, οι εκτελουντες τον λογον αυτου, οι ακουοντες της φωνης του λογου αυτου.

Kiittäkäät Herraa, te hänen enkelinsä, te väkevät sankarit, jotka hänen käskynsä toimitatte, että hänen sanansa ääni kuultaisiin.

Ευλογειτε τον Κυριον, πασαι αι δυναμεις αυτου λειτουργοι αυτου, οι εκτελουντες το θελημα αυτου.

Kiittäkäät Herraa, kaikki hänen sotaväkensä, te hänen palveliansa, jotka teette hänen tahtonsa.

Ευλογειτε τον Κυριον, παντα τα εργα αυτου εν παντι τοπω της δεσποτειας αυτου. Ευλογει, η ψυχη μου, τον Κυριον.

Kiittäkäät Herraa, kaikki hänen työnsä, kaikissa hänen valtansa paikoissa: kiitä, sieluni, Herraa.