I John 4

Αγαπητοι, μη πιστευετε εις παν πνευμα, αλλα δοκιμαζετε τα πνευματα εν ηναι εκ του Θεου διοτι πολλοι ψευδοπροφηται εξηλθον εις τον κοσμον.
Te rakkaimmat! älkäät jokaista henkeä uskoko, vaan koetelkaat henget, josko he Jumalasta ovat; sillä monta väärää prophetaa ovat tulleet maailmaan.
Εκ τουτου γνωριζετε το Πνευμα του Θεου παν πνευμα, το οποιον ομολογει οτι ο Ιησους Χριστος ηλθεν εν σαρκι, ειναι εκ του Θεου
Sillä te tuntekaat Jumalan Henki, että jokainen henki, joka tunnustaa Jesuksen Kristuksen lihaan tulleen, se on Jumalasta,
και παν πνευμα, το οποιον δεν ομολογει οτι ο Ιησους Χριστος ηλθεν εν σαρκι, δεν ειναι εκ του Θεου και τουτο ειναι το πνευμα του αντιχριστου, το οποιον ηκουσατε οτι ερχεται, και τωρα μαλιστα ειναι εν τω κοσμω.
Ja jokainen henki, joka ei tunnusta Jesusta Kristusta lihaan tulleeksi, ei se ole Jumalasta: ja se on antikristuksen henki, josta te kuulitte, että hän on tuleva, ja on jo parhaallansa maailmassa.
Σεις εκ του Θεου εισθε, τεκνια, και ενικησατε αυτους, διοτι μεγαλητερος ειναι εκεινος οστις ειναι εν υμιν παρα οστις ειναι εν τω κοσμω.
Lapsukaiseni, te olette Jumalasta ja olette heidät voittaneet; sillä se, joka teissä on, hän on suurempi kuin se, joka maailmassa on.
Αυτοι εκ του κοσμου ειναι δια τουτο εκ του κοσμου λαλουσι, και ο κοσμος αυτους ακουει.
He ovat maailmasta, sentähden he puhuvat maailmasta ja maailma kuulee heitä.
ημεις εκ του Θεου ειμεθα οστις γνωριζει τον Θεον ακουει ημας οστις δεν ειναι εκ του Θεου δεν ακουει ημας. Εκ τουτου γνωριζομεν το πνευμα της αληθειας και το πνευμα της πλανης.
Me olemme Jumalasta: ja joka Jumalan tuntee, hän kuulee meitä; joka ei Jumalasta ole, ei hän kuule meitä. Siitä me tunnemme totuuden hengen ja eksytyksen hengen.
Αγαπητοι, ας αγαπωμεν αλληλους, διοτι η αγαπη ειναι εκ του Θεου, και πας οστις αγαπα εκ του Θεου εγεννηθη και γνωριζει τον Θεον.
Te rakkahimmat, rakastakaamme toinen toistamme, sillä rakkaus on Jumalasta: ja jokainen, joka rakastaa, se on Jumalasta syntynyt ja tuntee Jumalan.
Οστις δεν αγαπα δεν εγνωρισε τον Θεον, διοτι ο Θεος ειναι αγαπη.
Joka ei rakasta, ei hän tunne Jumalaa; sillä Jumala on rakkaus.
Εν τουτω εφανερωθη η αγαπη του Θεου προς ημας, οτι τον Υιον αυτου τον μονογενη απεστειλεν ο Θεος εις τον κοσμον, δια να ζησωμεν δι αυτου.
Sen kautta ilmestyi Jumalan rakkaus meidän kohtaamme, että Jumala lähetti ainoan Poikansa maailmaan, että me hänen kauttansa eläisimme.
Εν τουτω ειναι η αγαπη, ουχι οτι ημεις ηγαπησαμεν τον Θεον, αλλ οτι αυτος ηγαπησεν ημας και απεστειλε τον Υιον αυτου ιλασμον περι των αμαρτιων ημων.
Siinä on rakkaus, ei että me rakastimme Jumalaa, vaan että hän rakasti meitä ja lähetti Poikansa sovinnoksi meidän synteimme edestä.
Αγαπητοι επειδη ουτως ηγαπησεν ημας ο Θεος και ημεις χρεωστουμεν να αγαπωμεν αλληλους.
Te rakkahimmat, jos Jumala meitä niin rakasti, niin meidän pitää myös toinen toistamme rakastaman.
Τον Θεον ουδεις ειδε πωποτε εαν αγαπωμεν αλληλους, ο Θεος μενει εν ημιν, και η αγαπη αυτου ειναι τετελειωμενη εν ημιν.
Ei ole yksikään Jumalaa koskaan nähnyt. Jos me rakastamme toinen toistamme, niin Jumala pysyy meissä, ja hänen rakkautensa on täydellinen meissä.
Εκ τουτου γνωριζομεν οτι εν αυτω μενομεν και αυτος εν ημιν, διοτι εκ του Πνευματος αυτου εδωκεν εις ημας.
Siitä me tunnemme, että me pysymme hänessä ja hän meissä, ja että hän antoi meille Hengestänsä.
Και ημεις ειδομεν και μαρτυρουμεν οτι ο Πατηρ απεστειλε τον Υιον Σωτηρα του κοσμου.
Ja me näimme ja todistamme, että Isä on lähettänyt Poikansa maailman Vapahtajaksi.
Οστις ομολογηση οτι ο Ιησους ειναι ο Υιος του Θεου, ο Θεος μενει εν αυτω και αυτος εν τω Θεω.
Jokainen, joka tunnustaa Jesuksen Jumalan Pojaksi, hänessä pysyy Jumala ja hän Jumalassa.
Και ημεις εγνωρισαμεν και επιστευσαμεν την αγαπην την οποιαν εχει ο Θεος προς ημας. Ο Θεος ειναι αγαπη, και οστις μενει εν τη αγαπη εν τω Θεω μενει και ο Θεος εν αυτω.
Ja me tunsimme ja uskoimme sen rakkauden, jolla Jumala meitä rakastaa. Jumala on rakkaus, ja joka rakkaudessa pysyy, hän pysyy Jumalassa ja Jumala hänessä.
Εν τουτω ειναι τετελειωμενη η αγαπη μεθ ημων, δια να εχωμεν παρρησιαν εν τη ημερα της κρισεως, διοτι καθως εκεινος ειναι, ουτω και ημεις ειμεθα εν τω κοσμω τουτω.
Siinä täytetään rakkaus meissä, että meillä olis turva tuomiopäivänä; sillä niinkuin hän on, niin olemme me myös tässä maailmassa.
Φοβος δεν ειναι εν τη αγαπη, αλλ η τελεια αγαπη εξω διωκει τον φοβον, διοτι ο φοβος εχει κολασιν και ο φοβουμενος δεν ειναι τετελειωμενος εν τη αγαπη.
Ei pelko ole rakkaudessa, vaan täydellinen rakkaus ajaa pois pelvon, sillä pelvolla on vaiva; mutta joka pelkää, ei hän ole täydellinen rakkaudessa.
ημεις αγαπωμεν αυτον, διοτι αυτος πρωτος ηγαπησεν ημας.
Me rakastamme häntä; sillä hän rakasti meitä ensin.
Εαν τις ειπη οτι αγαπω τον Θεον, και μιση τον αδελφον αυτου, ψευστης ειναι διοτι οστις δεν αγαπα τον αδελφον αυτου, τον οποιον ειδε, τον Θεον, τον οποιον δεν ειδε πως δυναται να αγαπα;
Jos joku sanoo: minä rakastan Jumalaa, ja vihaa veljeänsä, se on valehtelia; sillä joka ei rakasta veljeänsä, jonka hän näkee, kuinka hän taitaa Jumalaa rakastaa, jota ei hän näe?
Και ταυτην την εντολην εχομεν απ αυτου, οστις αγαπα τον Θεον, να αγαπα και τον αδελφον αυτου.
Ja tämä käsky on meillä häneltä: joka Jumalaa rakastaa, hänen pitää myös veljeänsä rakastaman.