Psalms 61

Ey Tanrı, yakarışımı işit, Duama kulak ver!

Davidin Psalmi, edelläveisaajalle, kanteleilla. Kuule, Jumala, minun huutoni: ota vaari minun rukouksestani.

Sana seslenirim yeryüzünün öbür ucundan, Yüreğime hüzün çökünce. Erişemeyeceğim yüksek bir kayaya çıkar beni,

Maan äärestä minä huudan sinun tykös, koska minun sydämeni näännyksissä on: vie minua siis korkialle kalliolle.

Çünkü sen benim için sığınak, Düşmana karşı güçlü bir kule oldun.

Sillä sinä olet minun turvani, vahva torni vihollisten edessä.

Çadırında sonsuza dek oturmak Ve kanatlarının gölgesine sığınmak isterim. Sela

Minä tahdon asua sinun majassas ijankaikkisesti, ja uskaltaa sinun siipeis varjon alle, Sela!

Çünkü sen, ey Tanrı, adaklarımı duydun, Adından korkanların mirasını bana verdin.

Sillä sinä, Jumala, kuulet minun lupaukseni, ja annat perinnön niille, jotka sinun nimeäs pelkäävät.

Kralın günlerine gün kat, Yılları yüzyıllar olsun!

Sinä annat kuninkaalle pitkän ijän, että hänen vuotensa olisivat suvusta sukuun.

Tanrı’nın huzurunda sonsuza dek tahtında otursun; Onu sevgin ve sadakatinle koru!

Että hän alati pysyis Jumalan edessä: osoita hänelle laupiutta ja totuutta, jotka häntä varjelisivat.

O zaman adını hep ilahilerle öveceğim, Her gün adaklarımı yerine getireceğim.

Niin minä veisaan kiitosta sinun nimelles ijankaikkisesti, maksaakseni minun lupaustani päivä päivältä.