Psalms 18

Seni seviyorum, gücüm sensin, ya RAB!

Edelläveisaajalle, Davidin Herran palvelian Psalmi, joka Herralle nämät veisun sanat puhui sinä päivänä, jona Herra hänen vapahti kaikkein vihollistensa käsistä ja Saulin käsistä. Ja hän sanoi: minä rakastan sydämestäni sinua, Herra, minun voimani.

RAB benim kayam, sığınağım, kurtarıcımdır, Tanrım, kayam, sığınacak yerimdir, Kalkanım, güçlü kurtarıcım, korunağımdır!

Herra, minun kallioni, minun linnani ja minun vapahtajani; minun Jumalani on minun vahani, johon minä turvaan: minun kilpeni, ja minun autuuteni sarvi, ja minun varjelukseni.

Övgüye değer RAB’be seslenir, Kurtulurum düşmanlarımdan.

Minä kiitän ja avukseni huudan Herraa, niin minä vapahdetaan vihollisistani.

Ölüm iplerine dolanmıştım, Yıkım selleri basmıştı beni,

Sillä kuoleman siteet olivat käärineet minun ympäri, ja Belialin ojat peljättivät minun.

Ölüler diyarının bağları sarmıştı, Ölüm tuzakları çıkmıştı karşıma.

Helvetin siteet kietoivat minun: kuoleman paulat ennättivät minun.

Sıkıntı içinde RAB’be yakardım, Yardıma çağırdım Tanrım’ı. Tapınağından sesimi duydu, Haykırışım kulaklarına ulaştı.

Ahdistuksessani minä avukseni huudan Herraa, ja minun Jumalani tykö minä huudan: niin hän kuulee ääneni templistänsä, ja minun huutoni hänen edessänsä tulee hänen korviinsa.

O zaman yeryüzü sarsılıp sallandı, Titreyip sarsıldı dağların temelleri, Çünkü RAB öfkelenmişti.

Maa liikkui ja vapisi, ja vuorten perustukset liikkuivat: he värisivät, koska hän vihastui.

Burnundan duman yükseldi, Ağzından kavurucu ateş Ve korlar fışkırdı.

Savu suitsi hänen sieraimistansa ja kuluttava tuli hänen suustansa, niin että hiilet siitä syttyivät.

Kara buluta basarak Gökleri yarıp indi.

Hän notkisti taivaat ja astui alas, ja synkiä pimeys oli hänen jalkainsa alla.

Bir Keruv’a binip uçtu, Rüzgar kanatlar takarak hızla geldi.

Hän astui Kerubimin päälle ja lensi, ja hän lensi tuulen sulkain päällä.

Karanlığı örtündü, Kara bulutları kendine çardak yaptı.

Hän pani pimeyden majansa ympärille, ja mustat paksut pilvet, jossa hän lymyssä oli.

Varlığının parıltısından, Bulutlardan dolu ve korlar savruluyordu.

Kirkkaudesta hänen edessänsä hajosivat pilvet rakeilla ja leimauksilla.

RAB göklerden gürledi, Duyurdu sesini Yüceler Yücesi, Dolu ve alevli korlarla.

Ja Herra jylisti taivaissa, Ylimmäinen antoi pauhinansa, rakeilla ja leimauksilla.

Savurup oklarını düşmanlarını dağıttı, Şimşek çaktırarak onları şaşkına çevirdi.

Hän ampui nuolensa ja hajoitti heitä: hän iski kovat leimaukset, ja peljätti heitä,

Denizin dibi göründü, Yeryüzünün temelleri açığa çıktı, ya RAB, Senin azarlamandan, Burnundan çıkan güçlü soluktan.

Ja niin ilmestyivät vetten kuljut, ja maan perustukset ilmaantuivat, Herra, sinun kovasta nuhtelemisestas ja sinun sieraimies hengen puhalluksesta.

RAB yukarıdan elini uzatıp tuttu, Çıkardı beni derin sulardan.

Hän lähetti korkeudesta ja otti minun, ja veti minun ulos suurista vesistä.

Beni zorlu düşmanımdan, Benden nefret edenlerden kurtardı, Çünkü onlar benden güçlüydü.

Hän vapahti minun voimallisista vihollisistani, jotka minua väkevämmät olivat.

Felaket günümde karşıma dikildiler, Ama RAB bana destek oldu.

Ne ennättivät minun tuskapäivänäni; mutta Herra tuli minun turvakseni.

Beni huzura kavuşturdu, Kurtardı, çünkü benden hoşnut kaldı.

Ja hän vei minun lakialle: hän tempasi minun ulos; sillä hän mielistyi minuun.

RAB doğruluğumun karşılığını verdi, Beni temiz ellerime göre ödüllendirdi.

Herra maksoi minulle minun vanhurskauteni jälkeen: hän antoi minulle kätteni puhtauden jälkeen.

Çünkü RAB’bin yolunda yürüdüm, Tanrım’dan uzaklaşarak kötülük yapmadım.

Sillä minä pidän Herran tiet, ja en ole Jumalaani vastaan.

O’nun bütün ilkelerini göz önünde tuttum, Kurallarından ayrılmadım.

Sillä kaikki hänen oikeutensa ovat silmäini edessä, ja hänen käskyjänsä en minä tyköäni hylkää.

O’nun gözünde kusursuzdum, Suç işlemekten sakındım.

Vaan olen vakaa hänen edessänsä ja vältän vääryyttä.

Bu yüzden RAB beni doğruluğuma Ve gözünde pak olan ellerime göre ödüllendirdi.

Sentähden Herra kostaa minulle vanhurskauteni perästä, kätteni puhtauden jälkeen, silmäinsä edessä.

Sadık kuluna sadakat gösterir, Kusursuz olana kusursuz davranırsın.

Pyhäin kanssa sinä pyhä olet, ja toimellisten kanssa toimellinen.

Pak olanla pak olur, Eğriye eğri davranırsın.

Puhdasten kanssa sinä puhdas olet, ja nurjain kanssa sinä nurja olet.

Alçakgönüllüleri kurtarır, Gururluların başını eğersin.

Sillä sinä vapahdat ahdistetun kansan, ja korkiat silmät sinä alennat.

Işığımın kaynağı sensin, ya RAB, Tanrım! Karanlığımı aydınlatırsın.

Sillä minun kynttiläni sinä valaiset; Herra minun Jumalani valaisee minun pimeyteni.

Desteğinle akıncılara saldırır, Seninle surları aşarım, Tanrım.

Sillä sinun kauttas minä sotaväen murran, ja minun Jumalassani karkaan muurin ylitse.

Tanrı’nın yolu kusursuzdur, RAB’bin sözü arıdır. O kendisine sığınan herkesin kalkanıdır.

Jumalan tie on täydellinen. Herran puheet tulella koetellut: hän on kaikkein kilpi, jotka häneen uskaltavat.

Var mı RAB’den başka tanrı? Tanrımız’dan başka kaya var mı?

Sillä kuka on Jumala, paitsi Herraa? ja kuka on kallio, paitsi Jumalaamme?

Tanrı beni güçle donatır, Yolumu kusursuz kılar.

Jumala vyöttää minun voimalla, ja panee minun tieni viattomaksi.

[] Ayaklar verdi bana, geyiklerinki gibi, Doruklarda tutar beni.

Hän tekee jalkani niinkuin peurain jalat, ja asettaa minun korkeudelle.

Bana savaşmayı öğretti, Kollarımla tunç bir yayı gereyim diye.

Hän opettaa käteni sotimaan, ja käsivarteni vaskijoutsea vetämään.

Bana zafer kalkanını bağışlarsın, Sağ elin destekler, Alçakgönüllülüğün yüceltir beni.

Ja sinä annoit minulle autuutes kilven, ja sinun oikia kätes vahvistaa minun: ja koskas minun alennat, niin sinä teet minun suureksi.

Bastığım yerleri genişletirsin, Burkulmaz bileklerim.

Sinä levitit minun askeleeni minun allani, ettei minun kantapääni livistyneet.

Kovalayıp yetiştim düşmanlarıma, Hepsi yok olmadan geri dönmedim.

Minä ajan vihollisiani takaa ja käsitän heitä, ja en palaja, ennenkuin minä heidät hukutan.

Ezdim onları, kalkamaz oldular, Ayaklarımın altına serildiler.

Minä runtelen heitä, ettei he taida nousta: heidän täytyy kaatua jalkaini alla.

Savaş için beni güçle donattın, Bana başkaldıranları önümde yere serdin.

Sinä valmistat minun voimalla sotaan: sinä taivutat minun alleni ne, jotka nousevat minua vastaan.

Düşmanlarımı kaçmak zorunda bıraktın, Benden nefret edenleri yok ettim.

Sinä annat minulle viholliseni kaulan, ja minä kadotan vainoojani.

Feryat ettiler, ama kurtaran çıkmadı; RAB’bi çağırdılar, ama O yanıt vermedi.

He huutavat, vaan ei ole auttajaa: Herran tykö, mutta ei hän vastaa heitä.

Ezdim onları, rüzgarın savurduğu toza döndüler, Sokak çamuru gibi savurup attım.

Minä survon heitä niinkuin maan tomun tuulen edessä, ja heitän pois niinkuin loan kaduilta.

Halkımın çekişmelerinden beni kurtardın, Ulusların önderi yaptın, Tanımadığım halklar bana kulluk ediyor.

Sinä pelastat minua riitaisesta kansasta: sinä asetat minun pakanain pääksi; se kansa, jota en minä tuntenut, palvelee minua.

Duyar duymaz sözümü dinlediler, Yabancılar bana yaltaklandılar.

Se kuultelee minua kuuliaisilla korvilla: muukalaiset lapset kieltävät minun.

Yabancıların betleri benizleri attı, Titreyerek çıktılar kalelerinden.

Muukalaiset lapset vaipuvat ja vapisevat siteissänsä.

RAB yaşıyor! Kayam’a övgüler olsun! Yücelsin kurtarıcım Tanrı!

Herra elää, ja kiitetty olkoon minun kallioni, ja minun autuuteni Jumala olkoon ylistetty!

O’dur öcümü alan, Halkları bana bağımlı kılan.

Jumala, joka minulle koston antaa, ja vaatii kansat minun alleni;

Düşmanlarımdan kurtarır, Başkaldıranlardan üstün kılar beni, Zorbaların elinden alır.

Joka minua auttaa vihollisistani: sinä korotat myös minun niistä, jotka karkaavat minua vastaan: sinä pelastat minua väkivaltaisesta miehestä.

[] Bunun için uluslar arasında sana şükredeceğim, ya RAB, Adını ilahilerle öveceğim.

Sentähden minä kiitän sinua, Herra, pakanain seassa, ja veisaan nimelles kiitoksen,

RAB kralını büyük zaferlere ulaştırır, Meshettiği krala, Davut’a ve soyuna Sonsuza dek sevgi gösterir.

Joka suuren autuuden kuninkaallensa osoittaa, ja tekee hyvästi voidellullensa, Davidille, ja hänen siemenellensä ijankaikkisesti.