Psalms 144

Ellerime vuruşmayı, Parmaklarıma savaşmayı öğreten Kayam RAB’be övgüler olsun!

Davidin Psalmi. Kiitetty olkoon Herra, minun turvani, joka käteni opettaa sotimaan, ja sormeni tappelemaan,

O’dur benim vefalı dostum, kalem, Kurtarıcım, kulem, Kalkanım, O’na sığınırım; O’dur halkları bana boyun eğdiren!

Minun laupiuteni ja minun linnani, minun varjelukseni ja minun vapahtajani, minun kilpeni, johon minä uskallan, joka minun kansani minun alleni vaatii.

[] Ya RAB, insan ne ki, onu gözetesin, İnsan soyu ne ki, onu düşünesin?

Herra, mikä on ihminen, ettäs häntä korjaat? eli ihmisen poika, ettäs hänestä otat vaarin?

İnsan bir soluğu andırır, Günleri geçici bir gölge gibidir.

On sittekin ihminen tyhjän verta: hänen aikansa katoo niinkuin varjo.

Ya RAB, gökleri yar, aşağıya in, Dokun dağlara, tütsünler.

Herra, kallista sinun taivaas, ja astu alas: rupee vuoriin, että he suitsisivat.

Şimşek çaktır, dağıt düşmanı, Savur oklarını, şaşkına çevir onları.

Anna leimaukset iskeä, ja hajoita heitä: ammu nuolias ja kauhistuta heitä.

Yukarıdan elini uzat, kurtar beni; Çıkar derin sulardan, Al eloğlunun elinden.

Lähetä kätes ylhäältä, ja kirvota minua, ja pelasta minua suurista vesistä ja muukalaisten lasten käsistä,

Onların ağzı yalan saçar, Sağ ellerini kaldırır, yalan yere ant içerler.

Joiden suu puhuu valhetta, ja heidän oikia kätensä on petollinen oikia käsi.

Ey Tanrı, sana yeni bir ezgi söyleyeyim, Seni on telli çenkle, ilahilerle öveyim.

Jumala, minä veisaan sinulle uuden virren: minä soitan sinulle kymmenkielisellä psaltarilla,

Sensin kralları zafere ulaştıran, Kulun Davut’u kötülük kılıcından kurtaran.

Sinä joka kuninkaille voiton annat, ja palvelias Davidin vapahdat murhamiekasta.

Kurtar beni, özgür kıl Eloğlunun elinden. Onların ağzı yalan saçar, Sağ ellerini kaldırır, yalan yere ant içerler.

Päästä myös minua ja pelasta minua muukalaisten kädestä, joiden suu puhuu valhetta, ja heidän oikia kätensä on petollinen oikia käsi,

O zaman gençliğinde Sağlıklı yetişen fidan gibi olacak oğullarımız, Sarayın oymalı sütunları gibi olacak kızlarımız.

Että meidän pojat kasvaisivat nuoruudessansa niinkuin vesat, ja meidän tyttäret, niinkuin templin kaunistetut seinät.

Her türlü ürünle dolup taşacak ambarlarımız; Binlerce, on binlerce yavrulayacak Çayırlarda davarlarımız.

Meidän aittamme olkoon täynnä, jotka runsaat elatukset antaisivat toinen toisensa perästä, että meidän lampaamme poikisivat tuhannen, ja sata tuhatta, kylissämme;

Semiz olacak sığırlarımız; Surlarımıza gedik açılmayacak, İnsanlarımız sürgün edilmeyecek, Meydanlarımızda feryat duyulmayacak!

Että härkämme olisivat vahvat työhön; ettei yhtään vahinkoa, eikä valitusta eli kannetta olisi kaduillamme.

Ne mutlu bunlara sahip olan halka! Ne mutlu Tanrısı RAB olan halka!

Autuas on se kansa, jolle niin käy; vaan autuas on se kansa, jonka Jumalana Herra on.