Job 18

Şuahlı Bildat şöyle yanıtladı:

Niin vastasi Bildad Suasta ja sanoi:

“Ne zaman bitecek bu sözler? Biraz anlayışlı olun da konuşalım.

Koska te lakkaatte puhumasta? ymmärtäkäät ensin, ja puhukaamme sitte.

Niçin hayvan yerine konuyoruz, Gözünüzde aptal sayılıyoruz?

Miksi me pidetään niinkuin juhdat, ja olemme niin saastaiset teidän silmäinne edestä?

Sen kendini öfkenle paralıyorsun, Senin uğruna dünyadan vaz mı geçilecek? Kayalar yerini mi değiştirecek?

Tahdotkos revetä kiukussas? luuletkos, että maa sinun tähtes hyljätään ja kallio siirretään siastansa?

“Evet, kötünün ışığı sönecek, Ateşinin alevi parlamayacak.

Jumalattoman valkeus pitää myös sammutettaman, ja hänen valkiansa kipinä ei pidä paistaman.

Çadırındaki ışık karanlığa dönecek, Yanındaki kandil sönecek.

Hänen majassansa pitää valkeus tuleman pimeydeksi, ja hänen kynttilänsä pitää siinä sammutettaman.

Adımlarının gücü zayıflayacak, Kurduğu düzene kendi düşecek.

Hänen voimansa askeleet pitää ahdistettaman; ja hänen neuvonsa pitää hänen maahan sysäämän.

Ayakları onu ağa götürecek, Kendi ayağıyla tuzağa basacak.

Sillä hän on viety jalkoinensa paulaan, ja vaeltaa verkossa.

Topuğu kapana girecek, Tuzak onu kapacak.

Paula pitää pitämän hänen kantapäänsä, ja ryövärit pitää hänen käsittämän.

Toprağa gizlenmiş bir ilmek, Yoluna koyulmuş bir kapan bekliyor onu.

Hänen paulansa on viritetty maan päälle, ja hänen satimensa hänen polullensa.

Dehşet saracak onu her yandan, Her adımında onu kovalayacak.

Kaikin tahoin pitää kauhistukset häntä peljättämän, ja hänen jalkansa eksyttämän.

Gücünü kıtlık kemirecek, Tökezleyince, felaket yanında bitiverecek.

Nälkä pitää oleman hänen tavaransa, ja onnettomuus pitää oleman valmistettu hänen kylkeensä.

Derisini hastalık yiyecek, Kollarıyla bacaklarını ölüm yutacak.

Hänen nahkansa vahvuus pitää kulutettaman, ja hänen väkevyytensä pitää kuoleman esikoisen syömän.

Güvenli çadırından atılacak, Dehşet kralının önüne sürüklenecek.

Hänen toivonsa pitää revittämän ylös juurinensa hänen majastansa, ja hän pitää ajettaman pelkoin kuninkaan tykö.

Çadırında ateş oturacak, Yurdunun üzerine kükürt saçılacak.

Se on asuva hänen majassansa hänen puutteensa tähden: hänen majansa päälle pitää tulikiveä viskottaman.

Kökleri dipten kuruyacak, Dalları üstten solacak.

Alhaalta pitää hänen juurensa kuivettuman, ja ylhäältä hänen elonsa niitettämän.

Ülkede anısı yok olacak, Adı dünyadan silinecek.

Hänen muistonsa pitää hukkuman maan päältä, ja ei pidä ensinkään hänellä nimeä oleman kadulla.

Işıktan karanlığa sürülecek, Dünyadan kovulacak.

Hän pitää ajettaman valkeudesta pimeyteen, ja pitää maalta heitettämän pois.

Ne çocuğu ne torunu kalacak halkı arasında, Yaşadığı yerde kimsesi kalmayacak.

Ei hänellä pidä yhtään lasta oleman, eikä lasten lasta hänen kanssansa; ja ei pidä yhtään hänen asuinsioihinsa jäämän.

Batıdakiler onun yıkımına şaşacak, Doğudakiler dehşet içinde bakacak.

Ne jotka hänen perässänsä tulevat, pitää hämmästymän hänen päivästänsä, ja ne jotka hänen edellänsä ovat olleet, pitää peljästymän.

Evet, kötülerin yaşamı işte böyle son bulur, Tanrı’yı tanımayanların varacağı yer budur.”

Tämä on jumalattoman maja, ja tämä on sen sia, joka ei Jumalasta mitään tiedä.