Psalms 88

Canción: Salmo para los hijos de Coré: al Músico principal: para cantar sobre Mahalath; Masquil de Hemán Ezrahíta. OH JEHOVÁ, Dios de mi salud, Día y noche clamo delante de ti.

Psalmi, Koran lasten veisu, edelläveisaajalle, raadollisten heikkoudesta, Hemanin Esrahilaisen oppi. Herra, minun autuuteni Jumala, minä huudan päivällä ja yöllä sinun edessäs,

Entre mi oración en tu presencia: Inclina tu oído á mi clamor.

Anna minun rukoukseni etees tulla: kallista korvas huutoni puoleen.

Porque mi alma está harta de males, Y mi vida cercana al sepulcro.

Sillä minun sieluni on surkeutta täynnä, ja minun elämäni on juuri liki helvettiä.

Soy contado con los que descienden al hoyo, Soy como hombre sin fuerza:

Minä olen arvattu niiden kaltaiseksi, jotka hautaan menevät: minä olen niinkuin se mies, jolla ei yhtään apua ole.

Libre entre los muertos, Como los matados que yacen en el sepulcro, Que no te acuerdas más de ellos, Y que son cortados de tu mano.

Minä makaan hyljättynä kuolleiden seassa, niinkuin haavoitetut, jotka haudassa makaavat, joita et sinä enää muista, ja jotka kädestäs eroitetut ovat.

Hasme puesto en el hoyo profundo, En tinieblas, en honduras.

Sinä olet painanut minun alimmaiseen kaivoon, pimeyteen ja syvyyteen.

Sobre mí se ha acostado tu ira, Y me has afligido con todas tus ondas. (Selah.)

Sinun hirmuisuutes ahdistaa minua, ja pakottaa minua sinun aalloillas, Sela!

Has alejado de mí mis conocidos: Hasme puesto por abominación á ellos: Encerrado estoy, y no puedo salir.

Sinä eroitat kauvas ystäväni minusta: sinä olet minun tehnyt heille kauhistukseksi: minä makaan vangittuna, etten minä voi päästä ulos.

Mis ojos enfermaron á causa de mi aflicción: Hete llamado, oh JEHOVÁ, cada día; He extendido á ti mis manos.

Minun kasvoni ovat surkiat raadollisuuden tähden: Herra, minä avukseni huudan sinua joka päivä: minä hajoitan käteni sinun puolees.

¿Harás tú milagro á los muertos? ¿Levantaránse los muertos para alabarte? (Selah.)

Teetkös siis ihmeitä kuolleiden seassa? eli nousevatko kuolleet sinua kiittämään? Sela!

¿Será contada en el sepulcro tu misericordia, Ó tu verdad en la perdición?

Luetellaanko haudoissa sinun hyvyyttäs? ja totuuttas kadotuksessa?

¿Será conocida en las tinieblas tu maravilla, Ni tu justicia en la tierra del olvido?

Tunnetaanko sinun ihmees pimiässä? eli vanhurskautes siinä maassa, jossa kaikki unohdetaan?

Mas yo á ti he clamado, oh JEHOVÁ; Y de mañana mi oración te previno.

Mutta minä huudan sinua, Herra, ja minun rukoukseni tulee varhain sinun etees.

¿Por qué, oh JEHOVÁ, desechas mi alma? ¿Por qué escondes de mí tu rostro?

Miksis, Herra, heität pois sieluni, ja peität kasvos minulta?

Yo soy afligido y menesteroso: Desde la mocedad he llevado tus terrores, he estado medroso.

Minä olen raadollinen ja väetöin, että minä niin hylätty olen: minä kärsin sinun hirmuisuuttas, että minä lähes epäilen.

Sobre mí han pasado tus iras; Tus espantos me han cortado.

Sinun vihas tulee minun päälleni: sinun pelkos likistää minua.

Hanme rodeado como aguas de continuo; Hanme cercado á una.

Ne saartavat minua joka päivä niinkuin vesi, ja ynnä minua piirittävät.

Has alejado de mí el enemigo y el compañero; Y mis conocidos se esconden en la tiniebla.

Sinä teet, että minun ystäväni ja lähimmäiseni erkanevat kauvas minusta, ja minun tuttavilleni olen minä pimeydessä.