Psalms 10

¿POR qué estás lejos, oh JEHOVÁ, Y te escondes en el tiempo de la tribulación?
Miksis Herra niin kaukana seisot, ja tuskan ajalla sinus peität?
Con arrogancia el malo persigue al pobre: Serán cogidos en los artificios que han ideado.
Ylpeydessänsä jumalatoin vainoo köyhää: käsitettäköön he heidän juonissansa, joita he ajattelevat.
Por cuanto se alaba el malo del deseo de su alma, Y bendice al codicioso ó quien JEHOVÁ aborrece.
Sillä jumalatoin itse kerskaa omaa mielivaltaansa: ahne siunailee itsiänsä, ja vihoittaa Herran.
El malo, por la altivez de su rostro, no busca á Dios: No hay Dios en todos sus pensamientos.
Jumalatoin on koria ja vihainen, ettei hän ketään tottele: ei hän Jumalaa olevankaan luule.
Sus caminos son viciosos en todo tiempo: Tus juicios los tiene muy lejos de su vista: Echa bocanadas en orden á todos sus enemigos.
Hänen tiensä menestyvät joka aika, sinun tuomios on kaukana hänestä: hän ylpeilee kaikkein vihollistensa edessä.
Dice en su corazón: No seré movido en ningún tiempo, Ni jamás me alcanzará el infortunio.
Sillä hän puhuu sydämessänsä: en minä ikänä kukisteta, ei sukukunnasta sukukuntaan hätää ole.
Llena está su boca de maldición, y de engaños y fraude: Debajo de su lengua, vejación y maldad.
Jonka suu on täynnä kirouksia, kavaluutta ja viettelystä, hänen kielensä saattaa vaivan ja työn.
Está en las guaridas de las aldeas: En los escondrijos mata al inocente: Sus ojos están acechando al pobre.
Hän istuu ja väijyy kartanoissa, murhataksensa salaa viatointa; hänen silmänsä palaa köyhän puoleen.
Acecha en oculto, como el león desde su cama: Acecha para arrebatar al pobre: Arrebata al pobre trayéndolo á su red.
Hän väijyy salaa niinkuin jalopeura luolassansa, hän väijyy raadollista käsittääksensä, ja hän käsittää hänen, kuin hän tempaa sen verkkoihinsa.
Encógese, agáchase, Y caen en sus fuerzas muchos desdichados.
Hän paiskaa ja polkee alas, ja sysää köyhän väkivallalla maahan.
Dice en su corazón: Dios está olvidado, Ha encubierto su rostro; nunca lo verá.
Hän sanoo sydämessänsä: Jumala on hänen unhottanut, ja verhonnut kasvonsa, ei hän ikänä näe.
Levántate, oh JEHOVÁ Dios, alza tu mano, No te olvides de los pobres.
Nouse, Herra! Jumala, ylennä kätes ja älä köyhää unohda.
¿Por qué irrita el malo á Dios? En su corazón ha dicho que no lo inquirirás.
Miksi jumalatoin pilkkaa Jumalaa ja sanoo sydämessänsä: et sinä sitä tottele?
Tú lo tienes visto: porque tú miras el trabajo, y la vejación, para vengar le por tu mano: Á ti se acoge el pobre, Tú eres el amparo del huérfano.
Katso siis; sillä sinä näet tuskat ja surut, se on sinun käsissäs: sinuun köyhä itsensä luottaa, ja sinä olet orpolasten holhoja.
Quebranta el brazo del malo: Del maligno buscarás su maldad, hasta que ninguna halles.
Särje jumalattoman käsivarsi, ja etsi pahan jumalattomuutta, niin ettei sitä enää löydettäisi.
JEHOVÁ, Rey eterno y perpetuo: De su tierra fueron destruídas las gentes.
Herra on kuningas aina ja ijankaikkisesti: pakanain pitää häviämän hänen maastansa.
El deseo de los humildes oíste, oh JEHOVÁ: Tú dispones su corazón, y haces atento tu oído;
Köyhäin halauksen sinä, Herra, kuulet: heidän sydämensä sinä vahvistat, että sinun korvas siitä ottaa vaarin;
Para juzgar al huérfano y al pobre, Á fin de que no vuelva más á hacer violencia el hombre de la tierra.
Ettäs oikeuden saatat orvoille ja köyhille, ettei ihminen enää ylpeile heitä vastaan maan päällä.