Job 11

Y RESPONDIÓ Sophar Naamathita, y dijo:

Niin vastasi Zophar Naemasta ja sanoi:

¿Las muchas palabras no han de tener respuesta? ¿Y el hombre parlero será justificado?

Kuin joku on kauvan puhunut, eikö häntä pitäis vastattaman? eli pitääkö suupaltilla oikeus oleman?

¿Harán tus falacias callar á los hombres? ¿Y harás escarnio, y no habrá quien te avergüence?

Pitääkö sinun jaarituksiis ihmisten vaikeneman, että sinä pilkkaat, eikä yksikäan sinua häpäisisi?

Tú dices: Mi conversar es puro, Y yo soy limpio delante de tus ojos.

Sinä sanot: minun opetukseni on selkiä, ja minä olen puhdas sinun silmäis edessä.

Mas ¡oh quién diera que Dios hablara, Y abriera sus labios contigo,

Jospa Jumala puhuis ja avais huulensa sinua vastaan,

Y que te declarara los arcanos de la sabiduría, Que son de doble valor que la hacienda! Conocerías entonces que Dios te ha castigado menos que tu iniquidad merece.

Ja ilmoittais sinulle salaisen tiedon! sillä hänellä olis vielä enempi tekemistä, ettäs tietäisit, ettei hän muistele kaikkia sinun pahoja töitäs.

¿Alcanzarás tú el rastro de Dios? ¿Llegarás tú á la perfección del Todopoderoso?

Luuletkos tutkistellessas Jumalan löytäväs? ja Kaikkivaltiaan täydellisesti löytäväs.

Es más alto que los cielos: ¿qué harás? Es más profundo que el infierno: ¿cómo lo conocerás?

Hän on korkiampi kuin taivas, mitäs tahdot tehdä? syvempi kuin helvetti, kuinkas taidat tuta?

Su dimensión es más larga que la tierra, Y más ancha que la mar.

Pitempi kuin maa, ja laviampi kuin meri.

Si cortare, ó encerrare, Ó juntare, ¿quién podrá contrarrestarle?

Jos hän sen ylösalaisin kääntäis, eli kätkis, eli heittäis kokoon; kuka hänen estäis?

Porque él conoce á los hombres vanos: Ve asimismo la iniquidad, ¿y no hará caso?

Sillä hän tuntee turhatkin ihmiset, ja näkee vääryydet; ja ei hänen pitäis ymmärtämän?

El hombre vano se hará entendido, Aunque nazca como el pollino del asno montés.

Turha ihminen ylpeilee, ja syntynyt ihminen on niinkuin metsä-aasin varsa.

Si tú apercibieres tu corazón, Y extendieres á él tus manos;

Jos olisit valmistanut sydämes, ja nostanut kätes hänen tykönsä;

Si alguna iniquidad hubiere en tu mano, y la echares de ti, Y no consintieres que more maldad en tus habitaciones;

Jos vääryys on sinun kädessäs, niin heitä se kauvas, ettei yhtään vääryyttä asuisi majassas:

Entonces levantarás tu rostro limpio de mancha, Y serás fuerte y no temerás:

Niin sinä ylennät kasvos ilman laitosta, ja olet vahva ja ei pelkääväinen.

Y olvidarás tu trabajo, Ó te acordarás de él como de aguas que pasaron:

Niin sinä myös unhotat vaivan; ja niinkuin ohitse juossut vesi, tulee se mielees.

Y en mitad de la siesta se levantará bonanza; Resplandecerás, y serás como la mañana:

Ja sinun elämäs aika pitää käymän ylös niinkuin puolipäivä, ja pimeys niinkuin kirkas aamu.

Y confiarás, que habrá esperanza; Y cavarás, y dormirás seguro:

Ole hyvässä turvassa, vielä nyt toivo on; sillä vaikkas nyt olet häpiässä, niin sinä kuitenkin olet rauhassa lepäävä.

Y te acostarás, y no habrá quien te espante: Y muchos te rogarán.

Sinä olet makaava, ja ei kenkään sinua peljätä: monen pitää sinua kunnioittaman.

Mas los ojos de los malos se consumirán, Y no tendrán refugio; Y su esperanza será agonía del alma.

Mutta jumalattomain silmät pitää nääntymän, ja ei voi päästää; sillä heidän toivonsa pitää puuttuman heidän sieluiltansa.