Psalms 89

(O cîntare a lui Etan, Ezrahitul.) Voi cînta totdeauna îndurările Domnului: voi spune din neam în neam, cu gura mea, credincioşia Ta.
Etanin sen Esrahilaisen opetus. Minä veisaan Herran armoja ijankaikkisesti, ja ilmoitan sinun totuuttas suullani suvusta sukuun,
Căci zic: ,,Îndurarea are temelii vecinice! Tare ca cerurile este credincioşia Ta!`` -
Ja sanon: ijankaikkinen armo käy ylös: sinä pidät uskollisesti totuutes taivaissa.
,,Am făcut legămînt cu alesul Meu`` -zice Domnul-,,iată ce am jurat robului Meu David:
Minä olen liiton tehnyt valittuini kanssa: minä olen vannonut Davidille palvelialleni:
,,Îţi voi întări sămînţa pe vecie, şi' -n veci îţi voi aşeza scaunul de domnie.``
Hamaan ijankaikkisuuteen vahvistan minä sinun siemenes, ja rakennan sinun istuimes suvusta sukuun, Sela!
Cerurile laudă minunile Tale, Doamne, şi credincioşia Ta în adunarea sfinţilor!
Ja taivaat pitää ylistämän, Herra, sinun ihmeitäs, niin myös totuuttas pyhäin seurakunnassa.
Căci, în cer, cine se poate asemăna cu Domnul? Cine este ca Tine între fiii lui Dumnezeu?
Sillä kuka taidetaan pilvissä verrattaa Herraan? ja kuka on Herran kaltainen jumalain lasten seassa?
Dumnezeu este înfricoşat în adunarea cea mare a sfinţilor, şi de temut pentru toţi ceice stau în jurul Lui.
Jumala on sangen väkevä pyhäinsä kokouksissa, ja ihmeellinen kaikkein seassa, jotka ovat hänen ympärillänsä.
Doamne, Dumnezeul oştirilor, cine este puternic ca Tine, Doamne! Şi credincioşia Ta Te înconjoară.
Herra Jumala Zebaot, kuka on niinkuin sinä, väkevä Jumala? ja sinun totuutes on sinun ympärilläs.
Tu îmblînzeşti mîndria mării; cînd se ridică valurile ei, Tu le potoleşti.
Sinä vallitset pauhaavaisen meren: sinä hillitset paisuvaiset aallot.
Tu ai zdrobit Egiptul ca pe un hoit, ai risipit pe vrăjmaşii Tăi prin puterea braţului Tău.
Sinä lyöt Rahabin kuoliaaksi: sinä hajoitat vihollises urhoollisella käsivarrellas.
Ale Tale sînt cerurile şi pămîntul, Tu ai întemeiat lumea şi tot ce cuprinde ea.
Taivaat ovat sinun, maa myös on sinun: sinä olet perustanut maan piirin, ja mitä siinä on.
Tu ai făcut miazănoaptea şi miazăziua; Taborul şi Hermonul se bucură de Numele Tău.
Pohjan ja etelän olet sinä luonut: Tabor ja Hermon kiittävät sinun nimeäs.
Braţul tău este puternic, mîna Ta este tare, dreapta Ta este înălţată.
Sinulla on voimallinen käsivarsi: väkevä on sinun kätes, ja korkia on oikia kätes.
Dreptatea şi judecata sînt temelia scaunului Tău de domnie; bunătatea şi credincioşia sînt înaintea Feţei Tale.
Vanhurskaus ja tuomio on istuimes vahvistus: armo ja totuus ovat sinun kasvois edessä.
Ferice de poporul, care cunoaşte sunetul trîmbiţei, care umblă în lumina Feţei Tale, Doamne!
Autuas on se kansa, joka ihastua taitaa: Herra, heidän pitää vaeltaman sinun kasvois valkeudessa.
El se bucură neîncetat de Numele Tău, şi se făleşte cu dreptatea Ta.
Heidän pitää iloitseman joka päivä sinun nimestäs, ja sinun vanhurskaudessas kunnialliset oleman.
Căci Tu eşti fala puterii lui; şi, în bunăvoinţa Ta, ne ridici puterea noastră.
Sillä sinä olet heidän väkevyytensä kerskaus, ja sinun armos kautta nostat sinä ylös meidän sarvemme.
Căci Domnul este scutul nostru, Sfîntul lui Israel este împăratul nostru.
Sillä Herra on meidän kilpemme, ja pyhä Israelissa on meidän kuninkaamme.
Atunci ai vorbit într'o vedenie prea iubitului Tău, şi ai zis: ,,Am dat ajutorul Meu unui viteaz, am ridicat din mijlocul poporului un tînăr;
Silloin sinä puhuit näyissä pyhilles ja sanoit: minä olen sankarin herättänyt auttamaan: minä olen korottanut valitun kansasta.
am găsit pe robul Meu David, şi l-am uns cu untdelemnul Meu cel sfînt.
Minä olen löytänyt palveliani Davidin: minä olen hänen voidellut pyhällä öljylläni.
Mîna Mea îl va sprijini, şi braţul Meu îl va întări.
Minun käteni tukee häntä, ja minun käsivarteni vahvistaa häntä.
Vrăjmaşul nu -l va prinde, şi cel rău nu -l va apăsa;
Ei pidä viholliset häntä voittaman, ja väärät ei pidä häntä sulloman.
ci voi zdrobi dinaintea lui pe protivnicii lui, şi voi lovi pe cei ce -l urăsc.
Vaan minä lyön hänen vihollisensa hänen edestänsä; ja niitä, jotka häntä vihaavat, tahdon minä vaivata.
Credincioşia şi bunătatea Mea vor fi cu el, şi tăria lui se va înălţa prin Numele Meu.
Mutta minun totuuteni ja armoni pitää hänen tykönänsä oleman, ja hänen sarvensa pitää minun nimeeni nostettaman ylös.
Voi da în mîna lui marea, şi în dreapta lui rîurile.
Minä asetan hänen kätensä mereen, ja hänen oikian kätensä virtoihin.
El Îmi va zice: ,,Tu eşti Tatăl meu, Dumnezeul meu şi Stînca mîntuirii mele!``
Näin hänen pitää minun kutsuman: sinä olet minun Isäni, Jumalani ja turvani, joka minua auttaa.
Iar Eu îl voi face întîiul născut, cel mai înalt dintre împăraţii pămîntului.
Ja minä asetan hänen esikoiseksi, kaikkein korkeimmaksi kuningasten seassa maan päällä.
Îi voi păstra totdeauna bunătatea Mea, şi legămîntul Meu îi va fi neclintit.
Minä pidän hänelle armoni tähteellä ijankaikkisesti, ja minun liittoni pitää hänelle vahva oleman.
Îi voi face vecinică sămînţa, şi scaunul lui de domnie ca zilele cerurilor.
Minä annan hänelle ijankaikkisen siemenen, ja vahvistan hänen istuimensa niinkauvan kuin taivaat pysyvät.
Dacă fiii lui vor părăsi Legea Mea, şi nu vor umbla după poruncile Mele,
Mutta jos hänen lapsensa minun lakini hylkäävät, ja ei vaella minun oikeudessani,
dacă vor călca orînduirile Mele, şi nu vor păzi poruncile Mele,
Jos he minun säätyni turmelevat, ja ei minun käskyjäni pidä;
atunci le voi pedepsi fărădelegile cu nuiaua, şi nelegiuirile cu lovituri;
Niin minä heidän syntinsä vitsalla rankaisen, ja heidän pahat tekonsa haavoilla.
dar nu-Mi voi îndepărta deloc bunătatea dela ei, şi nu-Mi voi face credincioşia de minciună;
Mutta armoani en minä hänestä käännä pois, enkä salli totuuteni vilpistellä.
nu-Mi voi călca legămîntul, şi nu voi schimba ce a ieşit de pe buzele mele.
En minä riko liittoani, ja mitä minun suustani käynyt on, en minä muuta.
Am jurat odată pe sfinţenia Mea: să mint Eu oare lui David?
Minä olen vihdoin vannonut pyhyyteni kautta: en minä Davidille valehtele.
Sămînţa lui va dăinui în veci; scaunul lui de domnie va fi înaintea Mea ca soarele;
Hänen siemenensä on oleva ijankaikkisesti, ja hänen istuimensa minun edessäni niinkuin aurinko.
ca luna, va dăinui pe vecie, şi ca martorul credincios din cer. -(Oprire).
Ja niinkuin kuu, vahvistetaan se ijankaikkisesti, ja on vahvana niinkuin todistus pilvissä, Sela!
Şi totuş, Tu l-ai îndepărtat, şi Te-ai mîniat pe unsul Tău;
Vaan nyt sinä syökset ja heität pois, ja vihastut voidellulles.
ai nesocotit legămîntul făcut cu robul Tău; i-ai doborît şi i-ai pîngărit cununa.
Sinä särjet palvelias liiton, ja tallaat hänen kruununsa maahan.
I-ai prăbuşit toate zidurile, şi i-ai dărîmat toate cetăţuile.
Sinä rikot hänen muurinsa, ja annat hänen linnansa särjettää.
Toţi trecătorii îl jăfuiesc, şi a ajuns de batjocura vecinilor lui.
Häntä raatelevat kaikki ohitsekäyväiset: hän on tullut läsnäolevaisillensa nauruksi.
Ai înălţat dreapta protivnicilor lui, ai înveselit pe toţi vrăjmaşii lui,
Sinä korotat hänen vihollistensa oikian käden, ja ilahutat kaikki hänen vainollisensa.
ai făcut ca ascuţişul săbiei lui să dea înapoi, şi nu l-ai sprijinit în luptă.
Hänen miekkansa voiman olet sinä myös ottanut pois, ja et salli hänen voittaa sodassa,
Ai pus capăt strălucirii lui, şi i-ai trîntit la pămînt scaunul de domnie;
Sinä hävitit hänen puhtautensa, ja annoit hänen istuimensa kaatua maahan.
i-ai scurtat zilele tinereţii, şi l-ai acoperit de ruşine. -(Oprire)
Sinä lyhennät hänen nuoruutensa ajat, ja peität hänen häpiällä, Sela!
Pînă cînd, Doamne, Te vei ascunde fără încetare, şi-Ţi va arde mînia ca focul?
Herra, kuinka kauvan sinä sinus niin salaat? ja annat hirmuisuutes palaa niinkuin tulen?
Adu-ţi aminte ce scurtă este viaţa mea, şi pentruce nimic ai făcut pe toţi fiii omului.
Muista, kuinka lyhyt minun elämäni on: miksis tahdoit kaikki ihmiset hukkaan luoda?
Este vreun om care să poată trăi şi să nu vadă moartea, care să poată să-şi scape sufletul din locuinţa morţilor? -
Kuka elää, ja ei näe kuolemaa? kuka sielunsa tuonelan käsistä pelastaa? Sela!
Unde sînt, Doamne, îndurările Tale dintîi, pe cari le-ai jurat lui David, în credincioşia Ta?
Herra, kussa ovat sinun entiset armos, jotkas Davidille vannonut olet totuudessas?
Adu-ţi aminte, Doamne, de ocara robilor Tăi, adu-ţi aminte că port în sîn ocara multor popoare;
Muista, Herra, palveliais pilkkaa, jonka minä kannan helmassani, kaikista niin monista kansoista,
adu-Ţi aminte de ocările vrăjmaşilor Tăi, Doamne; de ocările lor împotriva paşilor unsului Tău!
Joilla, Herra, vihollises pilkkaavat, joilla he pilkkaavat voideltus askelia.
Binecuvîntat să fie Domnul în veci! Amin! Amin!
Kiitetty olkoon Herra ijankaikkisesti, amen! ja amen!