Psalms 9

Eu te louvarei, Senhor, de todo o meu coração; contarei todas as tuas maravilhas.

Davidin Psalmi, kauniista nuoruudesta, edelläveisaajalle. Minä kiitän Herraa kaikesta sydämestäni, ja luettelen kaikki sinun ihmees.

Em ti me alegrarei e exultarei; cantarei louvores ao teu nome, ó Altíssimo;

Minä iloitsen ja riemuitsen sinussa, ja veisaan kiitosta sinun nimelles, sinä kaikkein ylimmäinen,

porquanto os meus inimigos retrocedem, caem e perecem diante de ti.

Ettäs minun viholliseni olet ajanut takaperin: he lankesivat ja hukkuivat sinun etees.

Sustentaste o meu direito e a minha causa; tu te assentaste no tribunal, julgando justamente.

Sillä sinä saatat minun oikeuteni ja asiani toimeen: sinä istuit istuimelle, vanhurskauden tuomari.

Repreendeste as nações, destruíste os ímpios; apagaste o seu nome para sempre e eternamente.

Sinä nuhtelet pakanoita, ja kadotat jumalattomat: sinä pyyhit heidän nimensä pois aina ja ijankaikkisesti.

Os inimigos consumidos estão; perpétuas são as suas ruínas.

Vihollisten hävitykset ovat lopetetut ijäisesti, ja kaupungit sinä kukistit heidän muistonsa on heidän kanssansa kadonnut.

Mas o Senhor está entronizado para sempre; preparou o seu trono para exercer o juízo.

Mutta Herra pysyy ijankaikkisesti: hän on valmistanut istuimensa tuomioon.

Ele mesmo julga o mundo com justiça; julga os povos com equidade.

Ja hän tuomitsee maan piirin vanhurskaudessa, ja hallitsee kansat oikein.

O Senhor é também um alto refúgio para o oprimido, um alto refúgio em tempos de angústia.

Ja Herra on köyhän turva: hän on turva hädän aikana.

Em ti confiam os que conhecem o teu nome; porque tu, Senhor, não abandonas aqueles que te buscam.

Sentähden he sinuun toivovat, jotka sinun nimes tuntevat; sillä et sinä niitä hylkää, jotka sinua, Herra, etsivät.

Cantai louvores ao Senhor, que habita em Sião; anunciai entre os povos os seus feitos.

Veisatkaat Herralle, joka Zionissa asuu: julistakaat kansoissa hänen tekonsa.

Pois ele, o vingador do sangue, se lembra deles; não se esquece do clamor dos aflitos.

Sillä se joka kostaa verenvikoja, muistaa heitä, eikä unohda köyhäin parkumista.

Tem misericórdia de mim, Senhor; olha a aflição que sofro daqueles que me odeiam, tu que me levantas das portas da morte,

Herra ole minulle armollinen, katso minun ahdistustani niiltä, jotka minua vihaavat, sinä joka ylennät minun surman porteista;

para que eu conte todos os teus louvores nas portas da filha de Sião e me alegre na tua salvação.

Että minä luettelisin kaikki sinun kiitokses Zionin tytärten porteissa, ja iloitsisin sinun avustas.

Afundaram-se as nações na cova que abriram; na rede que ocultaram ficou preso o seu pé.

Pakanat ovat vajonneet siihen hautaan, jonka he valmistivat: heidän jalkansa on käsitetty siinä verkossa, jonka he virittivät.

O Senhor deu-se a conhecer, executou o juízo; enlaçado ficou o ímpio nos seus próprios feitos.

Niin ymmärretään Herran tekevän oikeuden, koska jumalatoin juuri omissa kättensä töissä käsitetään; se on tutkisteltava asia, Sela!

Os ímpios irão para a cova, sim, todas as nações que se esquecem de Deus.

Jospa jumalattomat palajaisivat helvettiin, ja kaikki pakanat, jotka Jumalan unohtavat.

Pois o necessitado não será esquecido para sempre, nem a esperança dos pobres será frustrada perpetuamente.

Sillä ei hän köyhää peräti unohda, ja raadollisten toivo ei huku ijankaikkisesti.

Levanta-te, Senhor! Não prevaleça o homem; sejam julgadas as nações na tua presença!

Nouse, Herra, ettei ihminen saisi valtaa: anna kaikki pakanat edessäs tuomittaa.

Senhor, incute-lhes temor! Que as nações saibam que não passam de meros homens!

Herra, anna heille opettaja, että pakanat tuntisivat itsensä ihmisiksi, Sela!