Psalms 22

Deus meu, Deus meu, por que me desamparaste? Por que estás longe de me auxiliar, e das palavras do meu bramido?

Davidin Psalmi, edelläveisaajalle, peurasta, jota varhain väijytään. Minun Jumalani, minun Jumalani! miksis minun hylkäsit? minä parun, vaan minun apuni on kaukana.

Deus meu, eu clamo de dia, porém tu não me ouves; também de noite, mas não acho sossego.

Minun Jumalani! päivällä minä huudan, ja et sinä vastaa, ja en yölläkään vaikene.

Contudo tu és santo, entronizado sobre os louvores de Israel.

Sinä olet pyhä, joka asut Israelin kiitoksessa.

Em ti confiaram nossos pais; confiaram, e tu os livraste.

Meidän isämme toivoivat sinuun: ja kuin he toivoivat, niin sinä vapahdit heitä.

A ti clamaram, e foram salvos; em ti confiaram, e não foram confundidos.

Sinua he huusivat, ja vapahdettiin: sinuun he turvasivat, ja ei tulleet häpiään.

Mas eu sou verme, e não homem; opróbrio dos homens e desprezado do povo.

Mutta minä olen mato ja en ihminen, ihmisten pilkka ja kansan ylönkatse.

Todos os que me veem zombam de mim, arreganham os beiços e meneiam a cabeça, dizendo:

Kaikki, jotka minun näkevät, häpäisevät minua: he vääristelevät huuliansa ja päätänsä vääntelevät.

Confiou no Senhor; que ele o livre; que ele o salve, pois que nele tem prazer.

Hän valittaa Herralle, hän vapahtakoon hänen: hän auttakoon häntä, jos hän mielistyy häneen.

Mas tu és o que me tiraste da madre; o que me preservaste, estando eu ainda aos seios de minha mãe.

Sillä sinä olet minun vetänyt ulos äitini kohdusta: sinä olit minun turvani, ollessani vielä äitini rinnalla.

Nos teus braços fui lançado desde a madre; tu és o meu Deus desde o ventre de minha mãe.

Sinun päälles minä olen heitetty äitini kohdusta: sinä olet minun Jumalani hamasta äitini kohdusta.

Não te afastes de mim, pois a angústia está perto, e não há quem acuda.

Älä ole kaukana minusta; sillä ahdistus on läsnä, ja ei ole auttajaa,

Muitos touros me cercam; fortes touros de Basã me rodeiam.

Suuret mullit ovat minun piirittäneet, lihavat härjät kiertäneet minun ympäri.

Abrem contra mim sua boca, como um leão que despedaça e que ruge.

Kitansa avasivat he minua vastaan, niinkuin raateleva ja kiljuva jalopeura.

Como água me derramei, e todos os meus ossos se desconjuntaram; o meu coração é como cera, derreteu-se no meio das minhas entranhas.

Minä olen kaadettu ulos niinkuin vesi, ja luuni ovat kaikki hajoitetut: minun sydämeni on niinkuin salattu vedenvaha ruumiissani.

A minha força secou-se como um caco e a língua se me apega ao céu da boca; tu me puseste no pó da morte.

Minun voimani on kuivettunut niinkuin kruusin muru, ja minun kieleni tarttuu suuni lakeen; ja sinä panet minun kuoleman tomuun.

Pois cães me rodeiam; o ajuntamento de ímpios me cerca; transpassaram-me as mãos e os pés.

Sillä koirat ovat minun piirittäneet: julmain parvi saartain lävistänyt kuin jalopeura käteni ja jalkani.

Posso contar todos os meus ossos. Eles me olham e ficam me encarando.

Minä lukisin kaikki minun luuni; mutta he katselivat ja näkivät ihastuksensa minusta.

Repartem entre si as minhas vestes e sobre a minha túnica deitam sortes.

He jakavat itsellensä minun vaatteeni ja heittävät hameestani arpaa.

Mas tu, Senhor, não te afastes de mim; força minha, apressa-te em socorrer-me.

Mutta sinä, Herra, älä ole kaukana! minun väkevyyteni, riennä avukseni!

Livra-me da espada, e a minha vida do poder do cão.

Pelasta minun sieluni miekasta, ja ainokaiseni koirilta.

Salva-me da boca do leão, sim, livra-me dos chifres do boi selvagem.

Vapahda minua jalopeuran suusta, ja päästä minua yksisarvillisista.

Então anunciarei o teu nome aos meus irmãos; louvar-te-ei no meio da congregação.

Minä saarnaan sinun nimeäs veljilleni: minä ylistän sinua seurakunnassa.

Vós, que temeis ao Senhor, louvai-o; todos vós, filhos de Jacó, glorificai-o; temei-o todos vós, descendência de Israel.

Ylistäkäät Herraa te, jotka häntä pelkäätte: koko Jakobin siemen kunnioittakoon häntä, ja kavahtakoon häntä kaikki Israelin siemen!

Porque não desprezou nem abominou a aflição do aflito, nem dele escondeu o seu rosto; antes, quando ele clamou, o ouviu.

Sillä ei hän hyljännyt eikä katsonut ylön köyhän raadollisuutta, eikä kääntänyt kasvojansa hänestä pois; vaan kuin se häntä huusi, kuuli hän sitä.

De ti vem o meu louvor na grande congregação; pagarei os meus votos perante os que o temem.

Sinua minä ylistän suuressa seurakunnassa: minä maksan lupaukseni heidän edessänsä, jotka häntä pelkäävät.

Os mansos comerão e se fartarão; louvarão ao Senhor os que o buscam. Vosso coração viverá eternamente!

Raadolliset syövät ja ravitaan, ja jotka Herraa etsivät, pitää häntä ylistämän: teidän sydämenne pitää elämän ijankaikkisesti.

Todos os confins da terra se lembrarão e se converterão ao Senhor, e diante dele adorarão todas as famílias das nações.

Kaikki maailman ääret muistakaan ja kääntykään Herran tykö, ja kumartakaan sinun edessäs kaikki pakanain sukukunnat.

Porque o reino é do Senhor, e ele governa sobre as nações.

Sillä Herralta on valtakunta, ja hän vallitsee pakanoita.

Todos os opulentos da terra comerão e adorarão: todos os que descem ao pó se prostrarão perante ele; nenhum deles pode preservar a sua vida.

Kaikki lihavat maan päällä pitää syömän ja kumartaman, hänen edessänsä polviansa notkistaman kaikki, jotka tomussa makaavat ja jotka surussansa elävät.

A posteridade o servirá; falar-se-á do Senhor à geração vindoura.

Hänen pitää saaman siemenen, joka häntä palvelee: Herrasta pitää ilmoitettaman lasten lapsiin.

Chegarão e anunciarão a justiça dele; a um povo que há de nascer contarão o que ele fez.

He tulevat ja hänen vanhurskauttansa saarnaavat syntyvälle kansalle, että hän sen tekee.