Job 11

Da tok Sofar fra Na'ama til orde og sa:

Niin vastasi Zophar Naemasta ja sanoi:

Skulde en ordflom bli uten svar, eller en ordgyter få rett?

Kuin joku on kauvan puhunut, eikö häntä pitäis vastattaman? eli pitääkö suupaltilla oikeus oleman?

Skulde dine store ord drive menn til taushet, skulde du spotte uten at nogen skammer dig ut?

Pitääkö sinun jaarituksiis ihmisten vaikeneman, että sinä pilkkaat, eikä yksikäan sinua häpäisisi?

Og skal du få si: Ren er min lære, og skyldfri er jeg i dine øine?

Sinä sanot: minun opetukseni on selkiä, ja minä olen puhdas sinun silmäis edessä.

Men bare Gud vilde tale og oplate sine leber mot dig

Jospa Jumala puhuis ja avais huulensa sinua vastaan,

og åpenbare dig visdommens hemmeligheter, at det i dem er dobbelt forstand! Da måtte du nok innse at Gud tilgir dig noget av din misgjerning.

Ja ilmoittais sinulle salaisen tiedon! sillä hänellä olis vielä enempi tekemistä, ettäs tietäisit, ettei hän muistele kaikkia sinun pahoja töitäs.

Mon du kan finne bunn i Guds vesen eller nå frem til den Allmektiges ytterste grense?

Luuletkos tutkistellessas Jumalan löytäväs? ja Kaikkivaltiaan täydellisesti löytäväs.

Himmelhøi er den, hvad kan du gjøre? Dypere enn dødsriket, hvad vet du?

Hän on korkiampi kuin taivas, mitäs tahdot tehdä? syvempi kuin helvetti, kuinkas taidat tuta?

Lengere enn jorden er dens mål og bredere enn havet.

Pitempi kuin maa, ja laviampi kuin meri.

Om han farer frem og setter i fengsel og sammenkaller retten, hvem vil da hindre ham?

Jos hän sen ylösalaisin kääntäis, eli kätkis, eli heittäis kokoon; kuka hänen estäis?

For han, han kjenner de falske folk og ser uretten, uten at han trenger å gi akt på den,

Sillä hän tuntee turhatkin ihmiset, ja näkee vääryydet; ja ei hänen pitäis ymmärtämän?

og selv en uvettig mann får forstand, og et ungt villesel blir født til menneske.

Turha ihminen ylpeilee, ja syntynyt ihminen on niinkuin metsä-aasin varsa.

Hvis du retter ditt hjerte og utbreder dine hender til ham -

Jos olisit valmistanut sydämes, ja nostanut kätes hänen tykönsä;

er det synd i din hånd, da ha den bort og la ikke urett bo i dine telt -

Jos vääryys on sinun kädessäs, niin heitä se kauvas, ettei yhtään vääryyttä asuisi majassas:

ja, da skal du, fri for lyte, opløfte ditt åsyn og stå fast og ikke frykte;

Niin sinä ylennät kasvos ilman laitosta, ja olet vahva ja ei pelkääväinen.

for du skal glemme din møie, som forbifarne vann skal du komme den i hu.

Niin sinä myös unhotat vaivan; ja niinkuin ohitse juossut vesi, tulee se mielees.

Og lysere enn middagen blir da ditt liv; mørket blir for dig som morgenen.

Ja sinun elämäs aika pitää käymän ylös niinkuin puolipäivä, ja pimeys niinkuin kirkas aamu.

Og du skal være trygg, for da er det håp, og når du har sett dig vel omkring, kan du legge dig trygt til ro.

Ole hyvässä turvassa, vielä nyt toivo on; sillä vaikkas nyt olet häpiässä, niin sinä kuitenkin olet rauhassa lepäävä.

Og du skal hvile, og ingen skal skremme dig op, og mange skal søke din yndest.

Sinä olet makaava, ja ei kenkään sinua peljätä: monen pitää sinua kunnioittaman.

Men de ugudeliges øine tæres bort; de har ingen tilflukt mere, og deres håp er å utånde sjelen.

Mutta jumalattomain silmät pitää nääntymän, ja ei voi päästää; sillä heidän toivonsa pitää puuttuman heidän sieluiltansa.