Isaiah 32

Se, med rettferdighet skal kongen regjere, og fyrstene skal styre efter rett,

Katso, kuningas on hallitseva oikeudella; ja pääruhtinaat vallitsevat, oikeutta pitämään voimassa.

og enhver av dem skal være som et skjul for været og et ly mot regnskyll, som bekker i ørkenen, som skyggen av et veldig fjell i et tørstende land.

Että jokainen on niinkuin joku, joka tuulelta varjeltu on, ja niinkuin joku, joka sadekuurolta on peitetty, niinkuin vesi-ojat kuivassa paikassa, niinkuin suuren vuoren varjo kuivassa maassa.

Da skal de seendes øine ikke være blinde, og de hørendes ører skal være lydhøre,

Ja näkeväiset silmät ei pidä pimenemän; ja kuulevaisten korvat pitää visun vaarin ottaman.

de lettsindiges hjerte skal formå å skjønne, og de stammendes tunge skal ha lett for å tale klart.

Ja hulluin pitää oppiman taitoa, ja sopera kieli pitää selkeäksi tuleman ja selkeästi puhuman.

Dåren skal ikke mere kalles edel, og den svikefulle skal ikke kalles høimodig.

Ei hullua pidä enää pääruhtinaaksi kutsuttaman, eikä ahnetta herraksi.

For dåren taler dårskap, og hans hjerte finner på ondt for å utføre vanhellig dåd og for å tale forvendte ting om Herren, for å la den hungrige sulte og la den tørste mangle drikke.

Sillä tyhmä puhuu tyhmyydessä, ja hänen sydämensä on pahuudesssa; että hän olis ulkokullaisuudessa; ja saarnais Herrasta väärin, että hän sillä isoovaiset sielut nälkään näännyttäis, ja kieltäis janoovaisilta juoman.

Og den svikefulles våben er onde; han legger listige råd for å føre de saktmodige i ulykke ved falske ord, selv når den fattige taler det som rett er.

Sillä ahneen hallitus ei ole muu kuin vahinko; sillä hän löytää kavaluuden hävittääksensä raadollisia väärillä sanoilla, silloinkin kun köyhä oikeuttansa puhuu.

Men den edle har edle tanker, og han blir fast ved det som er edelt.

Mutta toimellinen päämies pitää toimellisia neuvoja; ja toimellisissa menoissa hän vahvana pysyy.

I sorgløse kvinner, stå op, hør min røst! I trygge døtre, vend eders ører til min tale!

Nouskaat, te suruttomat vaimot, kuulkaat minun ääntäni; te rohkiat tyttäret, ottakaat korviinne minun puheeni.

Om år og dag skal I beve, I trygge! For det er slutt med all vinhøst, frukthøsten kommer ikke.

Ajastajan ja päivän perästä pitää teidän vapiseman, jotka niin rohkiat olette; sillä ei tule yhtään viinan eloa, eikä tule yhtään kokoomusta.

Forferdes, I sorgløse! Bev, I trygge! Klæ eder nakne og bind sekk om eders lender!

Peljästykäät, te suruttomat vaimot, vaviskaat, te rohkiat; te riisutaan, paljastetaan ja kupeista vyötetään.

De slår sig for brystet og klager over de fagre marker, over det fruktbare vintre.

Rinnoille lyödään valittaen ihanaisista pelloista ja hedelmällisistä viinapuista.

På mitt folks jord skyter torner og tistler op, ja over alle gledens hus i den jublende by.

Sillä minun kansani pellossa pitää orjantappurat ja ohdakkeet kasvaman; niin myös kaikissa ilohuoneissa, iloisessa kaupungissa.

For palasset er forlatt, svermen i byen er borte; haug og vakttårn er blitt til huler for evige tider, til fryd for villesler, til beite for buskap -

Sillä salit pitää hyljättämän, ja kansan paljous kaupungissa pitää vähenemän; niin että tornit ja linnat pitää tuleman ijankaikkiseksi luolaksi, ja metsän pedoille iloksi, ja laumoille laitumeksi;

inntil Ånden blir utøst over oss fra det høie, og ørkenen blir til fruktbar mark, og fruktbar mark aktes som skog.

Siihenasti että Henki korkeudesta vuodatetaan meidän päällemme: silloin tulee korpi peltomaaksi, ja peltomaa luetaan metsäksi.

Og rett skal bo i ørkenen, og rettferdighet skal ha sitt hjem på den fruktbare mark.

Ja oikeus asuu korvessa, ja vanhurskaus peltomaassas;

Og rettferdighetens verk skal være fred, og rettferdighetens frukt skal være ro og trygghet til evig tid.

Ja vanhurskauden työ on rauha, ja vanhurskauden hyödytys ijankaikkinen hiljaisuus ja lepo.

Og mitt folk skal bo i fredens bolig og i trygghetens telter og på sorgfrie hvilesteder.

Niin että minun kansani on asuva rauhan huoneessa, turvallisissa majoissa ja jalossa levossa.

Men det skal hagle når skogen styrter ned, og dypt skal byen trykkes ned.

Mutta rakeet pitää oleman alhaalla metsissä; ja kaupungin pitää alhaalla mataloissa paikoissa oleman.

Lykkelige er I som sår ved alle vann, som slipper oksen og asenet på frifot!

Hyvin teidän menestyy, jotka kylvätte joka paikassa vetten tykö; ja annatte härkäin ja aasein käydä jaloillansa niiden päällä.