Genesis 11

Og hele jorden hadde ett tungemål og ens tale.

Ja koko maailmalla oli yhtäläinen kieli ja yhtäläinen puheenparsi.

Og da de drog frem mot øst, fant de en slette i landet Sinear, og de bosatte sig der.

Ja koska he matkustivat idästä, löysivät he kedon Sinearin maalla, ja asuivat siellä.

Og de sa til hverandre: Kom, la oss gjøre teglsten og brenne dem vel! Og de brukte tegl istedenfor sten, og jordbek istedenfor kalk.

Ja sanoivat keskenänsä: käykäämme tiilejä tekemään ja polttamaan. Ja heillä olivat tiilit kivein siassa, ja maan pihka siteeksi.

Så sa de: Kom, la oss bygge oss en by med et tårn som når op til himmelen, og gjøre oss et navn, så vi ikke skal spres over hele jorden!

Ja sanoivat: käykäämme, rakentakaamme meillemme kaupunki ja torni, joka taivaaseen ulottuisi, tehdäksemme meillemme nimeä; ettei meitä hajoitettaisi kaikkiin maihin.

Da steg Herren ned for å se byen og tårnet som menneskenes barn hadde begynt å bygge.

Silloin Herra astui alas katsomaan kaupunkia ja tornia, jota ihmisten lapset rakensivat.

Og Herren sa: Se, de er ett folk, og ett tungemål har de alle; dette er det første de tar sig fore, og nu vil intet være umulig for dem, hvad de så får i sinne å gjøre.

Ja Herra sanoi: katso, se on yhtäläinen kansa, ja yhtäläinen kieli on kaikkein heidän seassansa, ja he ovat ruvenneet tätä tekemään: ja nyt ei heitä taideta estettää mistään, kuin he ovat aikoneet tehdä.

La oss da stige ned der og forvirre deres tungemål, så den ene ikke forstår den andres tungemål!

Käykäämme, astukaamme alas ja sekoittakaamme siellä heidän kielensä; niin ettei kenkään ymmärtäisi toisensa kieltä.

Så spredte Herren dem derfra over hele jorden, og de holdt op med å bygge på byen.

Ja niin Herra hajoitti heidät sieltä kaikkiin maihin; ja he lakkasivat sitä kaupunkia rakentamasta.

Derfor kalte de den Babel; for der forvirret Herren hele jordens tungemål, og derfra spredte Herren dem ut over hele jorden.

Ja sentähden kutsuttiin hänen nimensä Babel: sillä siellä Herra sekoitti koko maan kielen: ja Herra hajoitti heidät sieltä kaikkiin maihin.

Dette er historien om Sems ætt: Da Sem var hundre år gammel, fikk han sønnen Arpaksad to år efter vannflommen.

Nämät ovat Semin sukukunnat: Sem oli sadan ajastajan vanha, ja siitti Arphaksadin, kaksi ajastaikaa vedenpaisumisen jälkeen.

Og efterat Sem hadde fått Arpaksad, levde han ennu fem hundre år og fikk sønner og døtre.

Ja eli sitte viisisataa ajastaikaa, ja siitti poikia ja tyttäriä.

Da Arpaksad var fem og tretti år gammel, fikk han sønnen Salah.

Arphaksad oli viidenneljättäkymmentä ajastajan vanha, ja siitti Salan.

Og efterat Arpaksad hadde fått Salah, levde han ennu fire hundre og tre år og fikk sønner og døtre.

Ja eli sitte neljäsataa ja kolme ajastaikaa, ja siitti poikia ja tyttäriä.

Da Salah var tretti år gammel, fikk han sønnen Eber.

Sala oli kolmenkymmenen ajastajan vanha, ja siitti Eberin.

Og efterat Salah hadde fått Eber, levde han ennu fire hundre og tre år og fikk sønner og døtre.

Ja eli sitte neljäsataa ja kolme ajastaikaa, ja siitti poikia ja tyttäriä.

Da Eber var fire og tretti år gammel, fikk han sønnen Peleg.

Eber oli neljänneljättäkymmentä ajastajan vanha, ja siitti Pelegin.

Og efterat Eber hadde fått Peleg, levde han ennu fire hundre og tretti år og fikk sønner og døtre.

Ja eli sitte neljäsataa ja kolmekymmentä ajastaikaa, ja siitti poikia ja tyttäriä.

Da Peleg var tretti år gammel, fikk han sønnen Re'u.

Peleg oli kolmenkymmenen ajastajan vanha, ja siitti Regun.

Og efterat Peleg hadde fått Re'u, levde han ennu to hundre og ni år og fikk sønner og døtre.

Ja eli sitte kaksisataa ja yhdeksän ajastaikaa, ja siitti poikia ja tyttäriä.

Da Re'u var to og tretti år gammel, fikk han sønnen Serug.

Regu oli kahdenneljättäkymmentä ajastajan vanha, ja siitti Serugin.

Og efterat Re'u hadde fått Serug, levde han ennu to hundre og syv år og fikk sønner og døtre.

Ja eli sitte kaksisataa ja seitsemän ajastaikaa, ja siitti poikia ja tyttäriä.

Da Serug var tretti år gammel, fikk han sønnen Nakor.

Serug oli kolmenkymmenen ajastajan vanha ja siitti Nahorin.

Og efterat Serug hadde fått Nakor, levde han ennu to hundre år og fikk sønner og døtre.

Ja eli sitte kaksisataa ajastaikaa, ja siitti poikia ja tyttäriä.

Da Nakor var ni og tyve år gammel, fikk han sønnen Tarah.

Nahor oli yhdeksänkolmattakymmentä ajastajan vanha, ja siitti Taran.

Og efterat Nakor hadde fått Tarah, levde han ennu hundre og nitten år og fikk sønner og døtre.

Ja eli sitte sata ja yhdeksäntoistakymmentä ajastaikaa, ja siitti poikia ja tyttäriä.

Da Tarah var sytti år gammel, fikk han sønnene Abram, Nakor og Haran.

Tara oli seitsemänkymmenen ajastajan vanha, ja siitti Abramin, Nahorin ja Haranin.

Dette er historien om Tarah og hans ætt: Tarah fikk sønnene Abram, Nakor og Haran. Og Haran fikk sønnen Lot.

Nämät ovat Taran sukukunnat: Tara siitti Abramin, Nahorin ja Haranin. Haran siitti Lotin.

Og Haran døde hos sin far Tarah i sitt fedreland, i Ur i Kaldea.

Ja Haran kuoli isänsä, Taran edessä, isänsä maalla Kaldean Uurissa.

Og Abram og Nakor tok sig hustruer; Abrams hustru hette Sarai, og Nakors hustru hette Milka og var en datter av Haran, far til Milka og Jiska.

Silloin Abram ja Nahor ottivat heillensä emännät: Abramin emännän nimi oli Sarai, ja Nahorin emännän nimi oli Milka, Haranin tytär, joka oli Milkan ja Jiskan isä.

Og Sarai var ufruktbar, hun hadde ikke noget barn.

Mutta Sarai oli hedelmätöin, eikä ollut hänellä lasta.

Og Tarah tok med sig Abram, sin sønn, og Lot, Harans sønn, sin sønnesønn, og Sarai, sin sønnekone, sin sønn Abrams hustru; og de drog ut sammen fra Ur i Kaldea for å reise til Kana'ans land, og de kom til Karan og bosatte sig der.

Ja Tara otti poikansa Abramin ja Lotin Haranin pojan, poikansa pojan, ja miniänsä Sarain, poikansa Abramin emännän, ja he läksivät ulos ynnä Kaldean Uurista menemään Kanaanin maalle, ja tulivat Haraniin, ja asuivat siellä.

Og Tarahs dager blev to hundre og fem år; så døde Tarah i Karan.

Ja Tara oli kahdensadan ja viiden ajastajan vanha ja kuoli Haranissa.