I Corinthians 10

For jeg vil ikke, brødre, at I skal være uvitende om at våre fedre var alle under skyen og gikk alle gjennem havet

Mutta en minä tahdo sitä teiltä, rakkaat veljet, salata, että meidän isämme ovat kaikki pilven alla olleet ja kaikki meren lävitse vaeltaneet,

og blev alle døpt til Moses i skyen og i havet,

Ja kaikki Mosekseen kastetut pilvessä ja meressä.

og de åt alle den samme åndelige mat

Ja ovat kaikki yhtäläistä hengellistä ruokaa syöneet,

og drakk alle den samme åndelige drikk; for de drakk av den åndelige klippe som fulgte dem, og klippen var Kristus;

Ja kaikki yhtäläistä hengellistä juomaa juoneet; sillä he joivat siitä hengellisestä kalliosta, joka heitä seurasi; mutta se kallio oli Kristus.

allikevel hadde Gud ikke behag i de fleste av dem; for de blev slått ned i ørkenen.

Mutta ei heistä monta olleet Jumalalle otolliset; sillä he maahan lyötiin korvessa.

Men disse ting skjedde som forbilleder for oss, forat ikke vi skal ha lyst til det onde, likesom de hadde lyst til det.

Mutta nämä olivat meille esikuvaksi, ettemme pahaa himoitsisi, niinkuin he himoitsivat.

Bli heller ikke avgudsdyrkere, likesom nogen av dem, som skrevet er: Folket satte sig ned for å ete og drikke og stod op for å leke!

Älkäät siis olko epäjumalain palveliat, niinkuin muutamat heistä, niinkuin kirjoitettu on: kansa istui syömään ja juomaan, ja nousi mässäämään.

La oss heller ikke drive hor, likesom nogen av dem drev hor og falt på én dag tre og tyve tusen!

Älkäämme huorin tehkö, niinkuin muutamat heistä itsensä huoruudella saastuttivat ja lankesivat yhtenä päivänä kolmekolmattakymmentä tuhatta.

La oss heller ikke friste Kristus, likesom nogen av dem fristet ham og blev ødelagt av slanger!

Älkäämme Kristusta kiusatko, niinkuin myös muutamat heistä kiusasivat ja surmattiin kärmeiltä.

Knurr heller ikke, likesom nogen av dem knurret og blev ødelagt av ødeleggeren!

Älkäät napisko, niinkuin muutamat heistä napisivat ja hukattiin kadottajalta.

Dette hendte dem som forbilleder, men det er skrevet til formaning for oss, til hvem de siste tider er kommet.

Mutta kaikki nämä tulivat heidän kohtaansa esikuvaksi; vaan se on kirjoitettu meille karttamiseksi, joidenka päälle maailman loput tulleet ovat.

Derfor, den som tykkes sig å stå, han se til at han ikke faller!

Sentähden joka luulee seisovansa, katsokaan, ettei hän lankee.

Eder har ingen fristelse møtt som mennesker ikke kan bære; og Gud er trofast, som ikke skal la eder fristes over evne, men gjøre både fristelsen og dens utgang, så I kan tåle den.

Eipä yksikään kiusaus ole teitä käsittänyt, vaan inhimillinen; mutta Jumala on uskollinen, joka ei salli teitä kiusattaa ylitse teidän voimanne; vaan hän tekee myös kiusauksesta lopun, että te sen voisitte kärsiä.

Derfor, mine elskede, fly fra avgudsdyrkelsen!

Sentähden, minun rakkaani, paetkaat epäjumalain palvelusta!

Jeg taler til eder som til forstandige; døm selv det jeg sier!

Minä puhun niinkuin toimellisille: tuomitkaat te, mitä minä sanon.

Velsignelsens kalk som vi velsigner, er den ikke samfund med Kristi blod? Brødet som vi bryter, er det ikke samfund med Kristi legeme?

Se siunattu kalkki, jota me siunaamme, eikö se ole Kristuksen veren osallisuus? Se leipä, jonka me murramme, eikö se ole Kristuksen ruumiin osallisuus?

Fordi der er ett brød, er vi ett legeme, enda vi er mange; for vi har alle del i det ene brød.

Sillä se on yksi leipä, niin mekin monta olemme yksi ruumis; sillä me kaikki yhdestä leivästä olemme osalliset.

Se til Israel efter kjødet: Har ikke de som eter offerne, samfund med alteret?

Katsokaat Israelia lihan jälkeen: eikö ne, jotka uhria syövät, ole alttarista osalliset?

Hvad mener jeg altså? at det er noget avguds-offer til? eller at det er nogen avgud til?

Mitäs siis minä sanon, että epäjumalat jotakin ovat, eli jos epäjumalain uhri jotakin on?

Nei, men at det de ofrer, det ofrer de til onde ånder og ikke til Gud; men jeg vil ikke at I skal komme i samfund med de onde ånder.

Mutta sen minä sanon: mitä pakanat uhraavat, sen he perkeleille uhraavat ja ei Jumalalle. En minä tahdo, että teidän pitää oleman perkeleistä osalliset.

I kan ikke drikke Herrens kalk og onde ånders kalk; I kan ikke ha del I Herrens bord og i onde ånders bord.

Ette taida Herran kalkkia juoda ja perkeleiden kalkkia. Ette taida osalliset olla Herran pöydästä ja perkeleiden pöydästä.

Eller tør vi egge Herren til nidkjærhet? vi er vel ikke sterkere enn han?

Eli tahdommeko me Herraa härsytellä? Olemmeko me häntä väkevämmät?

Jeg har lov til alt, men ikke alt gagner; jeg har lov til alt, men ikke alt opbygger.

Kaikki tosin ovat minulle luvalliset, vaan ei kaikki ole tarpeelliset. Kaikki ovat minulle luvalliset, mutta ei kaikki tapahdu parannukseksi.

Ingen søke sitt eget, men enhver søke den annens beste!

Älkään kenkään omaa parastansa katsoko, vaan toisen.

Alt det som selges i slakterboden, kan I ete uten at I for samvittighetens skyld spør mere efter det;

Kaikkea, mitä teurashuoneessa myydään, syökäät ja älkäät omantunnon tähden kyselkö.

for jorden og alt det som fyller den, hører Herren til.

Sillä maa on Herran, ja kaikki mitä siinä on.

Og dersom nogen av de vantro ber eder til gjest, og I vil gå dit, da kan I ete alt som settes frem for eder, uten at I for samvittighetens skyld spør mere efter det.

Mutta kuin joku uskomatoin teitä vieraaksi kutsuu ja te mennä tahdotte, niin syökäät kaikkia, mitä teidän eteenne tuodaan ja älkäät omantunnon tähden kyselkö.

Men dersom nogen sier til eder: Dette er avguds-offer, da la være å ete det, for hans skyld som sa eder det, og for samvittighetens skyld!

Mutta jos joku silloin teille sanois: tämä on epäjumalain uhri, niin älkäät syökö, hänen tähtensä, joka sen ilmoitti, ja omantunnon tähden. Sillä maa on Herran ja kaikki mitä siinä on.

Jeg mener ikke ens egen samvittighet, men næstens. For hvorfor skal min frihet dømmes av en annens samvittighet?

Mutta minä sanon omastatunnosta: ei sinun, vaan toisen; sillä minkätähden minun vapauteni tuomitaan toisen omaltatunnolta?

Dersom jeg nyter det med takk, hvorfor skal jeg da spottes for det som jeg takker for?

Sillä koska minä sen kiitoksella nautitsen, miksis minua pilkataan sen edestä, josta minä kiitän?

Enten I altså eter eller drikker, eller hvad I gjør, så gjør alt til Guds ære!

Jos te nyt syötte eli juotte, eli mitä te teette, niin tehkäät kaikki Jumalan kunniaksi.

Vær uten anstøt både for jøder og for grekere og for Guds menighet,

Olkaat ilman pahennusta sekä Juudalaisille että Grekiläisille ja Jumalan seurakunnalle,

likesom også jeg i alt streber å tekkes alle og ikke tenker på mitt eget gagn, men på de manges, at de må bli frelst.

Niinkuin minä kaikissa kaikille kelpaan ja en etsi omaa parastani, vaan monen, että he autuaaksi tulisivat.