Revelation of John 10

A ka kite ahau i tetahi atu anahera kaha e heke iho ana i te rangi, he mea whakakakahu ki te kapua: ko te aniwaniwa i runga i tona matenga, ko tona kanohi rite tonu ki te ra, ona waewae ki te pou kapura:

Ja minä näin toisen väkevän enkelin tulevan alas taivaasta, joka pilvellä puetettu oli, ja taivaan kaari hänen päänsä päällä, ja hänen kasvonsa olivat niinkuin aurinko, ja hänen jalkansa niinkuin tulen patsaat.

I tona ringaringa hoki tetahi pukapuka nohinohi e tuwhera ana: a ko tona waewae matau e takahi ana ki te moana, ko tona maui ki te whenua:

Ja hänen kädessänsä oli avoin kirja, ja hän pani oikian jalkansa meren päälle ja vasemman maan päälle.

He nui ano tona reo ki te karanga, ano he raiona e tangi ana: a i te mea ka karanga ia, ka puaki nga reo o nga whatitiri e whitu.

Ja huusi suurella äänellä, niinkuin jalopeura kiljuu. Ja koska hän huusi, puhuivat ne seitsemän pitkäistä äänensä.

A, no ka puaki nga reo o nga whatitiri e whitu, ka mea ahau ki te tuhituhi: na ka rangona e ahau he reo i te rangi e mea mai ana ki ahau, Hiritia nga mea kua whakapuakina nei e nga whatitiri e whitu, kaua hoki enei e tuhituhia.

Ja kuin ne seitsemän pitkäistä olivat äänensä puhuneet, tahdoin minä sen kirjoittaa. Ja minä kuulin äänen taivaasta sanovan minulle: lukitse se, mitä ne seitsemän pitkäistä puhuivat, ja älä niitä kirjoita.

Na ko te anahera i kitea ra e ahau e tu ana i runga i te moana i runga hoki i te whenua, whakaara ana i tona ringa matau ki te rangi,

Ja enkelin, jonka minä meren päällä ja maan päällä näin seisovan, nosti kätensä taivaasen päin,

A oatitia ana e ia te Mea ora tonu ake ake, nana nei i hanga te rangi me ona mea, te whenua me ona mea, te moana me ona mea, kahore ake he taima:

Ja vannoi sen kautta, joka elää ijankaikkisesta ijankaikkiseen, joka taivaan luonut oli ja ne, mitkä siinä on, ja maan ja ne, mitkä siinä on, ja meren ja ne, mitkä siinä on, ettei silleen aikaa enempi oleman pidä:

Engari i nga ra o te reo o te whitu o nga anahera, ina mea ia ki te whakatangi, ka whakaotia te mea ngaro a te Atua, tana rongopai i kauwhau ai ki ana pononga, ki nga poropiti.

Vaan seitsemännen enkelin äänen päivinä, kuin hän rupee basunalla soittamaan, niin pitää Jumalan salaisuus täytettämän, niinkuin hän on palvelioillensa prophetaille ilmoittanut.

A ka korero ano ki ahau te reo i rongo ai ahau i te rangi, ka mea, Tikina atu te pukapuka nohinohi e tuwhera na i te ringaringa o te anahera e tu na i runga i te moana, i runga ano i te whenua.

Ja ääni, jonka minä kuulin taivaasta, puhui taas minun kanssani ja sanoi: mene ja ota avoin kirja enkelin kädestä, joka meren ja maan päällä seisoo.

Na ka haere ahau ki te anahera, ka mea ki a ia, Homai ki ahau te pukapuka nohinohi na. Ka mea mai ia ki ahau, Tangohia, kainga; a ka kawa tou kopu, ka reka ia ki tou mangai, ano he honi.

Ja minä menin enkelin tykö ja sanoin: anna kirja minulle. Ja hän sanoi minulle: ota ja syö se! ja se on karvasteleva sinun vatsassas, vaan sinun suussas pitää sen oleman makian niinkuin hunaja.

Na ka tango ahau i te pukapuka nohinohi i te ringaringa o te anahera, kainga ana e ahau; a i reka ano ki toku mangai, ano he honi: no taku kainga, kua kawa toku kopu.

Ja minä otin kirjan enkelin kädestä ja söin sen, ja se oli makia minun suussani niinkuin hunaja. Ja kuin minä sen syönyt olin, karvasteli se minun vatsassani.

A ka mea mai ratou ki ahau, Me poropiti ano koe mo nga huihuinga tokomaha o nga tangata, o nga iwi, o nga reo, o nga kingi.

Ja hän sanoi minulle: taas tulee sinun propheteerata kansoille, ja pakanoille, ja kielille, ja monelle kuninkaalle.