Proverbs 31

Ko nga kupu a Kingi Remuera; ko te poropititanga i whakaakona ai ia e tona whaea.

Kuningas Lemuelin sanat: oppi, jonka hänen äitinsä hänelle opetti:

He aha, e taku tama? He aha, e te tama a toku kopu? A he aha, e te tama a aku kupu taurangi?

Ah minun poikani, ah minun kohtuni poika, ah minun toivottu poikani!

Kaua e hoatu tou kaha ki nga wahine, ou ara hoki ki te mea whakangaro o nga kingi.

Älä anna vaimon saada tavaraas, ja älä käy niillä retkillä, joissa kuninkaat turmeltuvat.

Ehara ma nga kingi, e Remuera, ehara ma nga kingi te inu waina; ehara hoki ma nga rangatira te mea, Kei hea he wai kaha?

Ei kuningasten, o Lemuel, ei sovi kuningasten viinaa juoda, eli ruhtinasten väkeviä juotavia,

Kei inu ratou, a ka wareware ki te ture, a ka whakapeau ke i te whakawa o te tangata e tukinotia ana.

Ettei he joisi, ja oikeutta unohtaisi, ja vääntelisi köyhäin asiaa.

Hoatu he wai kaha ma te tangata e tata ana te marere, he waina hoki ki nga wairua pouri:

Antakaat väkeviä juotavia niille, jotka hukkumallnsa ovat, ja viinaa murheellisille sieluille,

Tukua ia kia inu, kia wareware ai ki tona rawakore, a kore ake he mahara ki ona mate.

Että he joisivat, ja unohtaisivat ahdistuksensa, ja ei enää johdattaisi mieleensä viheliäisyyttänsä.

Kia puaki tou mangai mo te wahangu, i te whakawakanga o te hunga katoa kua waiho mo te mate.

Avaa suus mykän edessä, ja auta hyljättyin asiaa.

Kia puaki tou mangai, whakaritea te whakawa i runga i te tika, tohea te tohe a te ware, a te rawakore.

Avaa suus, ja tuomitse oikein, ja pelasta vaivainen ja köyhä.

Ko wai e kite i te wahine e u ana tona pai? Ko tona utu hoki kei runga noa atu i to nga rupi.

Joka toimellisen vaimon löytää, se on kalliimpi kuin kaikkein kallimmat päärlyt:

Ka whakapono te ngakau o tana tane ki a ia, a kahore ona hapanga i te taonga.

Hänen miehensä sydän uskaltaa häneen: hänen elatuksensa ei puutu häneltä.

He pai tana e mea ai ki a ia, kahore hoki he kino, i nga ra katoa e ora ai ia.

Hän tekee hänelle hyvää ja ei pahaa kaikkena elinaikanansa.

E kimi ana ia i te huruhuru hipi, i te muka, a ka ngakau nui te mahi a ona ringa.

Hän harjoittaa itsensä villoissa ja pellavissa, ja tekee mielellänsä työtä käsillänsä.

Ko tona rite kei nga kaipuke o nga kaihokohoko; e mauria mai ana e ia tana kai i tawhiti.

Hän on niinkuin kauppamiehen haaksi, joka elatuksensa tuo kaukaa.

E maranga ana hoki ia i te mea e po tonu ana, a hoatu ana e ia he kai ma tona whare, he mahi hoki e rite ana ma ana kotiro.

Hän nousee yöllä, ja antaa perheellensä ruokaa, ja piioillensa heidän osansa.

E whakaaroaro ana ia ki tetahi mara, a ka hokona e ia: whakatokia ana e ia he mara waina, he hua na ona ringa.

Hän pyytää peltoa ja saa sen, ja istutaa viinapuita kättensä hedelmästä.

E whitiki ana ia i tona hope ki te kaha, e mea ana i ona takakau kia pakari.

Hän vyöttää kupeensa väkevydellä, ja vahvistaa käsivartensa.

Ka kite ia he pai tana i hokohoko ai: e kore tana rama e mate i te po.

Hän näkee askareensa hyödylliseksi: hänen kynttiläänsä ei sammuteta yöllä.

Ka totoro atu ona ringa ki te mea takai miro, ka pupuri ona ringa ki te pou muka.

Hän ojentaa kätensä rukkiin, ja tarttuu sormillansa kehrävarteen.

Ka wherahia tona ringa ki te ware; ae ra, ka totoro atu ona ringa ki te rawakore.

Hän kohottaa kätensä köyhille, ja ojentaa kätensä tarvitseville.

E kore ia e wehi i te hukarere mo tona whare; no te mea kua kakahuria tona whare katoa ki te ngangana.

Ei hän pelkää lunta huoneessansa; sillä kaikella hänen perheellänsä ovat kaksinkertaiset vaatteet.

Oti ake i a ia te whatuwhatu he whariki mona; he rinena pai, he papura ona kakahu.

Hän tekee itsellensä makausvaatteita: valkia kallis liina ja purppura ovat hänen pukunsa.

E mohiotia ana tana tane i nga kuwaha, ina noho tahi ia ki nga kaumatua o te whenua.

Hänen miehensä on tuttu porteissa, istuissansa maan vanhimpain tykönä.

E hanga ana e ia he rinena pai, a hokona atu ana; e hoatu ana e ia he whitiki ki nga kaihoko.

Hän tekee kallista liinaa ja myy sitä, ja antaa vyön kauppaajalle.

He kaha, he honore ona kakahu; a e kata ana ia ki nga ra o muri atu.

Väkevyys ja kunnia on hänen pukunsa, ja hän nauraa seuraavaiselle ajalle.

He nui ona whakaaro ina puaki tona mangai; kei tona arero te ture o te atawhai.

Hän avaa suunsa viisaudessa, ja hänen kielensä on suloinen oppi.

Ka ata tirohia e ia nga ara o tona whare, e kore ano ia e kai i te taro o te mangere.

Hän katselee kurkistellen, kuinka hänen huoneessansa kaikki asiat ovat, ja ei syö laiskuudessa leipäänsä.

Ka whakatika ana tamariki, a he kupu manaaki ta ratou mona; Tana tane hoki, ka whakamoemiti ano ia ki a ia, ka mea:

Hänen poikansa tulevat ja ylistävät häntä autuaaksi: hänen miehensä kiittää häntä sanoen:

He tokomaha nga tamahine i u te pai o ta ratou mahi, otiia hira ake tau i a ratou katoa.

Moni tytär käyttää itsensä kauniisti; mutta sinä käyt ylitse heidän kaikkein.

He mea teka noa te manako, he mea horihori te ataahua: tena ko te wahine e wehi ana i a Ihowa, ko ia e whakamoemititia.

Otollinen olla on petollisuus, ihana olla on turha; vaan vaimo, joka Herraa pelkää, ylistetään.

Hoatu ki a ia o nga hua o ona ringa; a ma ana mahi ia e whakamoemiti i nga kuwaha.

Antakaat hänelle kättensä hedelmästä, ja hänen kättensä työt kiittäkään häntä porteissa.