Nehemiah 12

Na ko nga tohunga enei, me nga Riwaiti, i haere tahi i a Herupapera tama a Haratiera raua ko Hehua: ara ko Heraia, ko Heremaia, ko Etera,
Nämät ovat papit ja Leviläiset, jotka menivät ylös Serubbabelin Sealtielin pojan ja Jesuan kanssa: Seraja, Jeremia, Esra,
Ko Amaria, ko Maruku, ko Hatuhu,
Amaria, Malluk, Hattus,
Ko Hekania, ko Rehumu, ko Meremoto,
Sekania, Rehum, Meremot,
Ko Iro, ko Kinetoto, ko Apia,
Iddo, Ginetoi, Abia,
Ko Miamini, ko Maaria, ko Pirika,
Mijamin, Maadia, Bilga,
Ko hemaia, ko Toiaripi, ko Ieraia,
Semaja, Jojarib, Jedaja,
Ko Haru, ko Amoko, ko Hirikia, ko Ieraia. Ko nga ariki enei o nga tohunga, o o ratou teina hoki, i nga ra o Hehua.
Sallu, Amok, Hilkia ja Jedaja: nämät olivat pappein ja heidän veljeinsä päämiehet Jesuan aikana.
Na, ko nga Riwaiti; ko Hehua, ko Pinui, ko Karamiere, ko Herepia, ko Hura, ko Matania, kei a ia nei te tikanga mo te whakawhetai, kei a ia, ratou ko ona teina.
Ja Leviläiset: Jesua, Binnui, Kadmiel, Serebia, Juuda ja Mattania kiitosvirtten päällä, hän ja hänen veljensä;
Na ko Pakapukia raua ko Uni, o ratou teina, kei to ratou aroaro i nga tiakanga.
Bakbukia ja Unni veljinensä olivat vartiana heidän tykönänsä.
Na ka whanau ake ta Hehua; ko Ioiakimi; whanau ake ta Ioiakimi, ko Eriahipi; whanau ake ta Eriahipi, ko Ioiara.
Jesua siitti Jojakimin, Jojakim siitti Eljasibin, Eljasib siitti Jojadan,
Whanau ake ta Ioiara, ko Honatana; whanau ake ta Honatana, ko Tarua;
Jojada siitti Jonatanin, Jonatan siitti Jadduan.
Na, i nga ra o Ioiakimi, tera nga tohunga, ko nga ariki o nga whare o nga matua; ta Heraia, ko Meraia; ta Heremaia, ko Hanania;
Ja Jojakimin aikana olivat nämät ylimmäiset isät pappein seassa: Serajasta Meraja, Jeremiasta Hanania,
Ta Etera, ko Mehurama; ta Amaria, ko Iehohanana;
Esrasta oli Mesullam, Amariasta Johanan,
Ta Meriku, ko Honatana; ta Hepania, ko Hohepa;
Mallukista Jonatan, Sebaniasta Joseph,
Ta Harimi, ko Arana, ta Meraioto, ko Herekai;
Harimista Adna, Merajotista Helkai,
Ta Iro, ko Hakaraia; ta Kinetono, ko Mehurama;
Iddosta Sakaria, Ginthonista Mesullam,
Ta Apia, ko Tikiri; ta Miniamini, ta Moaria, ko Piritai;
Abiasta Sikri, Minjaminista ja Moadiasta Piltai,
Ta Pirika, ko Hamua; ta Hemaia, ko Honatana;
Bilgasta Sammua, Semajasta Jonatan,
Ta Toiaripi, ko Matenai; ta Ieraia, ko Uti;
Jojaribista Matnai, Jedajasta Ussi,
Ta Harai, ko Karai; ta Amoko, ko Epere;
Sallaista Kallai, Amakista Eber,
Ta Hirikia, ko Hahapia; ta Ieraia, ko Netaneere.
Hilkiasta Hasabia, Jedajasta Natanael.
Ko nga Riwaiti i nga ra i a Eriahipi, i a Ioiara, i a Iohanana, i a Tarua, he mea tuhituhi hei ariki mo nga whare o nga matua: me nga tohunga ano i te wa e kingi ana a Tariuha o Pahia.
Leviläiset Eljasibin, Jojadan, Johanan ja Jadduan aikana, kirjoitetut isäin päämiehet; niin myös papit, Dariuksen Persialaisen valtakuntaan asti.
Ko nga tama a Riwai, ko nga ariki o nga whare o nga matua, he mea tuhituhi ki te pukapuka o nga ra, a tae noa ki nga ra o Iohanana tama a Eriahipi.
Levin lapset, ylimmäiset isät, ovat kirjoitetut Aikakirjaan, Johananin Eljasibin pojan aikaan asti.
A ko nga ariki o nga Riwaiti; ko Hahapia, ko Herepia, ko Hehua tama a Karamiere, me o ratou teina ano i te ritenga mai o ratou, hei whakamoemiti, hei whakawhetai; ko te mea hoki ia i whakahaua e ta te Atua tangata, e Rawiri, tenei tiakanga i te ritenga mai o tenei tiakanga.
Ja Leviläisten päämiehet: Hasabia, Serebia ja Jesua Kadmielin poika, ja heidän veljensä heidän vieressänsä, ylistämässä ja kiittämässä, niinkuin David Jumalan mies oli käskenyt, yksi vartia toisen kohdalla.
Ko Matania, ko Pakapukia, ko Oparia, ko Mehurama, ko Taramono, ko Akupu nga kaitiaki kuwaha, hei tiaki i nga whare taonga i nga kuwaha.
Mattania, Bakbukia, Obadia, Mesullam, Talmon ja Akkub olivat ovenvartiat, tavaraporttein vartioitsemisessa.
No nga ra enei i a Ioiakimi tama a Hehua tama a Iohereke, no nga ra ano hoki i a Nehemia kawana, i a Etera tohunga, i te karaipi ra.
Nämät olivat Jojakimin Jesuan pojan Jotsadakin pojan aikana, ja Nehemian maanvanhimman, ja Esran papin, kirjanoppineen, aikana.
Na, i te tainga o te kawa o te taiepa o Hiruharama, i rapua nga Riwaiti i o ratou wahi katoa, i meatia kia kawea ki Hiruharama, kia taia hoki te kawa i runga i te koa, i te whakawhetai, i te waiata, i te himipora, i te hatere, i te hapa.
Ja Jerusalemin muurin vihkimiselle etsivät he Leviläisiä kaikista heidän paikoistansa, tuodaksensa heitä Jerusalemiin pitämään vihkimistä ilolla, kiitoksella, virsillä, symbaleilla, psalmeilla ja harpuilla.
I huihui mai ano nga tama a nga kaiwaiata i te mania i nga taha katoa o Hiruharama, i nga kainga ano hoki o nga Netopati;
Ja veisaajain lapset tulivat kokoon Jerusalemin ympäristöltä ja Netophatin kylistä,
I Petekirikara ano, i nga mara hoki o Kepa, o Atamawete; i hanga hoki e nga kaiwaiata he kainga mo ratou ki nga taha katoa o Hiruharama.
Ja Gilgalin huoneesta, ja Gibean ja Asmavetin pelloilta; sillä veisaajat olivat rakentaneet itsellensä taloja Jerusalemin ympärillä.
Na kei te pure nga tohunga ratou ko nga Riwaiti i a ratou; kei te pure hoki i te iwi, i nga kuwaha, i te taiepa.
Ja papit ja Leviläiset puhdistivat itsensä: he puhdistivat myös kansan ja portit ja muurit.
Katahi ka kawea e ahau nga rangatira o Hura ki runga ki te taiepa, a whakaritea ana e ahau kia rua nga ropu nui hei whakawhetai, kotahi hei haere ki matau i runga i te taiepa whaka te keti paranga paru:
Ja minä annoin Juudan päämiehet mennä ylös muurille, ja asetin kaksi suurta laulukuntaa ja juhlasaattoa muurin päälle: (yhden) oikialle puolelle Sontaporttia.
A i muri i a ratou ka haere ko Hohaia me tetahi tanga o nga rangatira o Hura,
Ja Hosaja ja toinen puoli Juudan päämiehistä kävivät heidän perässänsä,
A Ataria, a Etera, a Mehurama,
Ja Asaria, Esra, Mesullam,
A Hura, a Pineamine, a Hemaia, a Heremaia,
Juuda, Benjamin, Semaja ja Jeremia,
Me etahi o nga tama a nga tohunga e mau tetere ana; me Hakaraia tama a Honatana, tama a Hemaia, tama a Matania, tama a Mikaia, tama a Takuru, tama a Ahapa:
Ja muutamat pappein lapsista vaskitorvein kanssa: Sakaria Jonatanin poika, Semajan pojan, Mattanian pojan, Mikajan pojan, Sakkurin pojan, Asaphin pojan;
Me ona teina, ara a Hemaia, a Atareere, a Mirarai, a Kirarai, a Maai, a Netaneere, a Hura, a Hanani, e mau ana i nga mea whakatangi a ta te Atua tangata, a Rawiri: a ko Etera karaipi kei to ratou aroaro.
Ja hänen veljensä Semaja, Asareel, Milalai, Gilalai, Maai, Netaneel, Juuda, Hanani, Davidin Jumalan miehen kanteleiden kanssa, ja Esra kirjanoppinut heidän edellänsä.
Na i te keti o te puna wai, i te ritenga mai ano o ratou, ka haere atu ratou i nga kaupae o te pa o Rawiri, i te pinakitanga o te taiepa i runga i te whare o Rawiri, tae noa ki te keti wai ki te rawhiti.
Ja Lähdeporttia päin menivät he ylös heidän kohdallansa astuimia myöten Davidin kaupunkiin, (ja siitä) astuimilla muurein päälle, Davidin huoneesta Vesiporttiin asti itään päin.
Na, ko tera atu ropu o nga kaiwhakawhetai i haere ki te whakatutaki i a ratou, me ahau i muri i a ratou, me tetahi tanga o te iwi i runga i te taiepa, i runga o te taumaihi oumu tae noa ki te taiepa whanui:
Ja toinen laulukunta kävi vastaan, ja minä sen perässä, ja toinen puoli kansaa muurin päällä, Pätsitornista leviään muuriin saakka,
I runga hoki i te keti o Eparaima, i te keti tawhito, i te keti ika, i te taumaihi o Hananeere, i te taumaihi ano o Meaha tae noa ki te keti hipi: a tu tonu ratou ki te keti i te whare herehere.
Ja Ephraimin portista, Vanhan portin ja Kalaportin ja Hananeelin tornin ja Mean tornin ohitse Lammasporttiin asti; ja seisahtivat Vankiportissa.
Na tu ana nga ropu e rua o nga kaiwhakawhetai ki te whare o te Atua, matou tahi ko tetahi tanga o nga rangatira,
Ja ne kaksi kiitoskuoria seisoivat Jumalan huoneessa, ja minä ja toinen puoli ylimmäisiä minun kanssani,
Ko nga tohunga; ko Eriakimi, ko Maaheia, ko Miniamini, ko Mikaia, ko Erioenai, ko Hakaraia, ko Hanania, e mau tetere ana;
Ja papit Eliakim, Maeseja, Minjamin, Mikaja, Eljoenai, Sakaria, Hanania olivat vaskitorvein kanssa,
Ko Maaheia, ko Hemaia, ko Ereatara, ko Uti, ko Iehohanana, ko Marakia, ko Erama, ko Etere. Na nui atu te waiata a nga kaiwaiata ratou ko Itirahia, ko te kaitohutohu.
Ja Maeseja, Semaja, Eleatsar, Ussi, Johanan, Malkia, Elam ja Asar. Ja veisaajat veisasivat korkiasti, ja Jisrahia oli esimiehenä.
He nui ano nga patunga tapu i patua e ratou i taua rangi, a koa ana ratou: he nui hoki te koa i meinga ai ratou e te Atua kia koa. I koa hoki nga wahine me nga tamariki, no ka rangona mai te koa o Hiruharama i tawhiti.
Ja he uhrasivat sinä päivänä suuret uhrit, ja olivat iloiset; sillä Jumala oli heitä iloittanut suurella ilolla, että myös vaimot ja lapsetkin iloitsivat, ja Jerusalemin ilo kuului kauvas.
I whakaritea ano i taua wa etahi kaitirotiro i nga ruma mo nga taonga, mo nga whakahere hapahapai, mo nga hua matamua, mo nga whakatekau; ma ratou e kohikohi ki reira i nga mara o nga pa, nga wahi i whakaritea e te ture ma nga tohunga ratou ko n ga Riwaiti: i koa hoki a Hura ki nga tohunga, ki nga Riwaiti, ki nga mea e minita ana.
Siihen aikaan asetettiin miehet tavarakammioin päälle, joissa ylennykset, ensimäiset hedelmät ja kymmenykset olivat, joita heidän piti kokooman kaupunkein pelloista, papeille ja Leviläisille jaettaa lain jälkeen; sillä Juudalaisilla oli ilo papeista ja Leviläisistä, jotka seisoivat.
Na kei te tiaki ratou i nga mea o to ratou Atua, kei te tiaki hoki i te purenga, a i pera ano nga kaiwaiata, me nga kaitiaki kuwaha; rite tonu ki te whakahau a Rawiri raua ko tana tama, ko Horomona.
Ja he pitivät vaarin Jumalan vartiosta ja puhdistuksen vartiosta, niin myös veisaajista ja ovenvartioista, Davidin ja Salomon hänen poikansa käskyn jälkeen,
No nga ra hoki o Rawiri raua ko Ahapa, nonamata iho, tera ano te rangatira mo nga kaiwaiata, me nga waiata whakamoemiti, me nga whakawhetai ki te Atua.
Sillä Davidin ja Asaphin aikana olivat muinen asetetut ylimmäiset veisaajat, ja kiitosvirret ja kiitokset Jumalalle.
I nga ra hoki i a Herupapera, i nga ra ano i a Nehemia, i homai e Iharaira katoa nga wahi ma nga kaiwaiata, ma nga kaitiaki kuwaha, te wahi mo tenei ra, mo tenei ra: i whakatapua ano e ratou nga mea tapu ma nga Riwaiti; a ko nga Riwaiti hei whak atapu ma nga tama a Arona.
Mutta koko Israel antoi veisaajille ja ovenvartioille osan, Serubbabelin ja Nehemian aikana, joka päivä heidän osansa; ja pyhittivät sen Leviläisille, ja Leviläiset pyhittivät Aaronin lapsille.